lauantai 29. joulukuuta 2012

mun joulu

Vihdoin kerkeän kirjoittelemaan teille hiukan joulustani. Mulla on ollut niin paljon tekemistä joulun jälkeen, etten ole kerennyt istahtamaan rauhassa koneelle vielä kertaakaan. Mutta nyt, jos kukaan edes haluaa enää kuulla mitään joulusta, tulee tiivistetysti joulusta.

Jouluaattoa vietimme Tikkakoskella äidin, iskän ja pikkusiskon kanssa neljästään. En edes muista milloin viimeksi äiti olisi ollut vapaalla jouluaattona. Oli melkein outoa, että ei iskän ja pikkusiskon kanssa pelailtu kolmestaan puolta jouluaatosta. Haha. Mä heräsin kamalan aikaisin odottelemaan joulupukin kuumaalinjaa ja kivoja lastenohjelmia, joita aattona aina tulee. Tv-maraton taisi loppua joulurauhaan ja päivällä kävimme haudoilla. Kynttilöiden viemisen jälkeen söimme erittäin tuhdisti monen monta tuntia, pelailimme ja jaoimme lahjat. Yöhön saakka kuuntelimme musiikkia, ihmettelimme lahjojamme ja nauroimme maailman surkeimille jutuille.


Joulupäivänä menimme viettämään joulua vanhimman siskoni luo Uuraisille. Siellä meitä olikin paikalla kaikki siskokset ja vanhimpien siskojen perheet sekä tietenkin äiti ja iskä. Oli hiukan enemmän hulinaa kuin aattona!


Mun mielestä tämä oli paras joulu aikoihin. Ihan huippu!
xoxo, Jassu

15 kommenttia:

  1. mitä sait lahjaks? :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä sain vedenkeittimen, tehosekoittimen, rannekorun ja saunavadin ja sit muutaman pikkujutun :)

      Poista
  2. tää sun blogi on vain jotain niin ihanaa <3

    VastaaPoista
  3. onpa ihanan näkönen joulu ollu teillä :) Hyvää uutta vuotta! :)

    VastaaPoista
  4. Ihania kuvia! Joulunjälkeiset terveiset meidän perheeltä teidän perheelle ja hauskaa tulevaa uutta vuotta ♥
    t.säde

    VastaaPoista
  5. Ihana joulutunnelma välittyi tästä postauksesta :) Oikein mukavaa loppuvuotta ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle!

    VastaaPoista
  6. Onpa mukavan lämminhenkisiä, tunnelmallisia joulukuvia! Piparkakkutalo on huisin hieno, ja sinä todella kaunis. Liityin lukijaksi! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitoskiitos :) Piparitalo oli siskon tekemä!

      Poista
  7. Hei semmonen kysymys tuli mieleen että miten lapset (esim sukulaislapset) reagoi sun pyörätuoliin ja miten niille on selitetty sitä? Kiitos jos jaksat vastata, olisi kiva tietää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siskojen lapset on kaikki olleet niin pieniä, ettei kukaan niistä muista mua kävellessäni. Eli niille oon aina ollut pyörätuolissa. Ja kyllä ne kovasti useinkin kyselee miksi en kävele, ja voinko joskus kävellä tai sitten he ihmettelevät kuinka voin istua auton penkillä kun se ei ole pyörätuoli :D Ja kovasti ne pikkuset kilpailee kuka pääsee kyytiin ja kuka saa työntää mua (okei, ei ehkä mun puolesta saa.. mutta heistähän se on hauskaa). Muutenkin pyörätuoli kiinnostaa heitä, mutta kuitenkin se on aivan normaalia kun se on "aina" mulla ollut.
      Jotenkin varovaisesti kolarista on kerrottu pikkusille, että selkä meni kahen auton törmäyksessä niin ei enää jalat toimi :)
      Ja muut lapset keiden seurassa oon ollut ni on aina olleet kiinnostuneita tuolista! Ei mitään suurempaa, sillä ehkä se on pienille heti normaalia, kun ei ole mua muuten nähneet. Mutta ihan muutaman olen kuullut ihmettelevän (no sillon ei ole kyseessä ollut enää ihan pieni lapsi), että miksi noin nuori tyttö on tuolissa? Ja musta se on hauskaa ja ymmärrettävää :)

      Poista
    2. Kiitos perusteellisesta vastauksesta! :) Jonkun pyörätuolissa oleva tunteminen varmasti myös opettaa lapsille paljon :)

      Poista