Millainen olisi täydellinen päivä? Ärsyttääkö pyöris? Mun vastaukset.

Kuvitellaan että saisit elää yhden päivän kävelevänä. Saisit valita päivän itse, mutta kellon lyödessä 12 yöllä Jabiili änkisi viereen. Miten ja milloin käyttäisit päivän?

Ekana mä juoksisin/hölkkäisin/kävelisin Elixiaan ja menisin juoksumatolle (mua nimittäin harmittaa etten koskaan kerennyt kokeilemaan juoksumattoa). Tämän jälkeen lähtisin hölkäten Palokkaan Ollilan uimarannalle ja väsyttäisin jalkani niin, että portaita olisi lähes tuskallista kulkea (se on niin siisti tunne). Rannalla kulkisin paljain jaloin lämpimässä hiekassa ja juoksisin laituria pitkin kunnes hyppäisin pää edellä veteen. Sukeltelisin ja uisin kunnes joku hakisi mut moottoripyörällä ja lähtisin sen kyydissä kohti Tikkakoskea. Tikiksellä esittelisin äidille ja iskälle kuinka mun jalat ovat kipeet päivän reeneistä,  hyppäisin lattialle makoilemaan samalla kun jokin hyvä leffa pyörisi ja nostaisin jalat äidin syliin hipsuteltaviksi, kunnes kello olisi 12.

Tän päivän mä käyttäisin ensi vuoden synttäripäivänäni (ja se päivä olisi tietenkin lämmin, jotta hiekka ja vesi olisivat sopivan asteisia).

Onko pyöris ärsyttänyt sua koskaan niin paljon, että olisi tehnyt mieli heittää se vaikka päin seinää?

Eipä muuten ole. Koskaan itse pyörätuoli ei ole ärsyttänyt, vaan muutaman kerran se, etten pysty kävelemään. Mutta tosiaan se ärsytys ei ole "henkilökohtasesti" kohdistunut mun pyörikseen.

Onko sun kaveri vielä sun henkilökohtainen avustaja?

Kyllä mulla on vielä kaveri avustajana, mutta ei enää sama :)

”Oot joskus kertonut kaatuneesi pyöriksellä” millaisissa tilanteissa ja miten olet päässyt ylös?

Hahh. Olen aika monia kertoja jo kaatuillut, joskus alamäessä nurmikolla, kerran asfaltilla röpelökohdassa ja rampilla pelleillessä sekä joitakin kertoja baarissa tanssiessa.. Ylös olen päässyt aina kavereiden tai kilttien paikallaolijoiden avulla.

Pääsetkö itse istumaan nurmikolle ja pääsetkö itse myös pois? Vai auttavatko kaverisi sua?

Varmaan pääsisin tuolista maahan ja takaisin itsekin, mutten ole tätä harjoitellut. Kaverit auttavat mua aina näissä siirtymisissä.

Onko syrjimistä/haukkumista tullut muualla vastaan kuin siellä Cheekin keikalla (ja se blogi anonyymi)?

Ei ainakaan tule näin äkkiseltään mieleen, että olisi. Hmm.. paitsi vuosi sitten Tampereella eräässä baarissa portsarit eivät meinanneet päästää mua sisään kun tulin pyöriksellä.

Kaipaatko jotain mitä et voi pyöriksellä tehdä?

Älyttömästi en ole mitään kaivannut. Toki välillä ajattelen esimerkiksi että vitsit kun pääsisin kipaisemaan nuo portaat itse. Nyt kesällä tajusin kaipaavani uimarannalla hengailua ja uimista järvessä. Laiturilta hyppääminen oli ehdottomasti parasta, ai että.

Mitä kaikkea et voi pyöriksellä tehdä?

Pyöriksen kanssa en voi (en osaa) yksin mennä portaita tai hiekkarannalla. En voi juosta tai kävellä (yllätys) enkä pelailla esimerkiksi jalkapalloa tai lenttistä. Onhan näitä juttuja jonkinverran.

Mietitkö sä, sun kaverit tai perhe vielä sitä, että istut pyöriksessä vai onko siitä tullut jo näkymätön asia?

Riippuu tilanteesta. Kyllä asiasta aina sillointällöin puhutaan ja esim. reissuja ennen mietitään kuinka minnekin pääsee pyöriksellä. Mutta sitten taas jotkut tilanteet, kuten autoon tuolin laittaminen ja portaat, menevät kavereiden kanssa aivan automaattisesti, niiden hoitamiseen ei tarvita enää sanoja. Enkä mä ole perheessä ja kaveriporukassa mitenkään erilainen kuin muut, ei tuolia ole kun me hengaillaan :)

Voisitko kertoa sun halvaantumisesta?

Voisin ja olen monesti kertonutkin. Lyhyesti: auto-onnettomuus, loput löytyykin täältä blogista.

Haluaisitko tehdä postauksen ihan perusarjen jutuista?

Ehkä voisin halutakin. Täytyisi vain saada hyvät kuvat sellaiseen postaukseen.

Menikö sulla kauan sisäistää, että et kävele enää koskaan?

Ei ainakaan omasta mielestä. Aivan aluksi mä kyllä uskoin, että joskus tyyliin puolen vuoden päästä vielä kävelen. Sitten pian tajusin etten todella tuu enää kävelemään ja that's it. Näillä mennään.

Miten sun kroppa reagoi lentämiseen?

Mä en ole lentänyt kuin kaksi lyhyttä lentoa onnettomuuden jälkeen ja näillä lennoilla en huomannut kropan reagoivan yhtään mitenkään lentoon. Pidemmällä lennolla varmasti ainakin jalat voisivat turvota?

Ootko huomannut että sua kohdeltais jotenkin eritavalla kun oot pyörätuolissa?

En ole huomannut mitään järkyttävää muutosta kohtelussa. Toki ihmiset ovat nykyään mua kohtaan avuliaampia ja varsinkin aluksi esim. Kelalla asioidessa virkailija ei puhunut mulle vaan mun kanssa mukana olleelle henkilölle. Se oli kyllä ärsyttävää (siis se, ettei mulle puhuttu vaan esimerkiksi mun äidille). Pääasiassa mua kuitenkin kohdellaan kuten ennen.

Onko pyörätuolissa istuvalla ihmisellä riski saada veritulppa jalkoihin, kun jalkoja ei pysty liikuttamaan?

En mä vaan tiedä? Kai? Ainakin sen muistan kuulleeni, että raskaana ollessa pyörisläisellä on suurempi riski saada veritulppa mutta en sitten tiedä kuinka riskialtista se muuten on. Täytyy muistaa vaihdella asentoa ja liikutella jalkoja välillä niin varmaan yhtään ehkäisee asiaa?

Joutuuko pyörätuolissa istuva käyttämään tukisukkia tai verenohennuslääkkeitä kuten Marevania tai Klexane-pistoksia?

Ei varmasti kaikki? Itse käytin pitkään päivittäin tukisukkia sillä mulla oli kaksi kertaa veritulppa, mutta ei mun välttämättä muuten olisi tarvinnut käyttää. Ja noita lääkkeitä en usko ainakaan tarvitsevan käyttää, sillä en mäkään niitä käytä.

Miten sun ystäväsi ovat pysyneet ystävinä? Ovatko he olleet ennen onnettomuutta ystäviäsi vai nämä keiden kanssa vietät aikaa, niin ovatko he vasta nyt tulleet elämääsi?

Hyvin on ystävät pysyneet mun ystävinä. Suurin osa on ollut jo ennen onnettomuutta ja osa tullut vasta onnettomuuden jälkeen, kuten elämässä luonnolisesti muutenkin tulisi uusia ystäviä.

Mitä sä näin jälkikäteen ajattelet onnettomuudesta?

Välillä tuntuu, että kaikki on vain tapahtunut jossain elokuvassa. Ei mulle ja meille ole voinut tapahtua jotain niin kamalaa. Mutta kuitenkin tiedän, että niin tapahtui ja asialle ei voi eikä voinut mitään. Surullinen kohtalo joka oli niin tarkoitettu ja jonka avulla ainakin itse olen kasvanut henkisesti todella paljon.

Oletko käynyt festareilla pyörisläisenä?

En ole käynyt, valitettavasti. Buuh.

Miten koet festaroinnin?

En ole pyöriksellä sitä kokenut mutta siis todellakin haluaisin.

Tuleeko sinulle koskaan ns. flashbackejä kolarista?

Ei onneksi.

Onko sinulla yhtään entistä ystävää, joka ei olisi hyväksynyt vammaasi?

Ei yhtäkään. 

Tarvitseeko sinun kiinnittää huomiota syömiseesi?

Tarvitsee. Lihoan ja turpoan vielä nopeammin kuin ennen, joten todellakin pitäisi muistaa kiinnittää huomiota.

Onko sun jaloissa minkäänlaista tuntoa?

Ei sellaista, jota osaisi ehkä selittää.

Miltä se tuntuu kun/jos ei tunne jalkojaan, onko kipuja? Millainen se yleistila on?

Ei ole kipuja. Tätä on todella vaikea selittää ihmisille, jotka ei ole tätä kokenut. Mutta kyllä sen tuntee, että tuossa nuo jalat roikkuvat vaikka niitä ei kuitenkaan tunne, enkä tietäisi katsomatta missä asennossa jalat juuri nyt ovat. Jos kolautan jalat johonkin kovaan (esim siis polvet pöytään) niin jotenkin luuta pitkin tunnen, että nyt sitä törmättiin johonkin. Yleistila on vaan :D Kunhan olen ja ei sitä ajattele.

Onko jotain matkahaaveita, joista olet joutunut luopumaan pyöriksen takia?

Olisin joskus halunnut päästä reilaamaan. Eihän siitä haaveesta toki tarvitse vieläkään luopua, mutta olisihan se varmasti työläämpää nykyään.

Tuleeko tuntemattomat ihmiset tarjoamaan sulle apua yleisillä paikoilla? Miltä se tuntuu?

Tulee. Ei aina mutta aina välillä. Se on ihan jees vaikkakin yleensä en apua tarvitsekaan ja kaikki on hyvin jos avuntarjoaja hyväksyy mun kieltävän vastauksen. Välillä vaan jotkut käyvät pyörikseen kiinni vaikka olen nätisti yrittänyt sano että "ei kiitos". Silloin se tuntuu todella inhottavalta.

Onko pyörisläisten keskuudessa vahva me-henki? Moikkailetko esim. muita pyöriksellä liikkuvia?

Mä en ole kokenut mitään suurempaa me-henkeä. En hirveästi näe muita pyörisläisiä. Tai jos näen, on tilanteet niin erilaisia etten itse ainakaan huomaa "me-henkeä". Vaikka kyllähän sitä jollain tapaa ymmärtää toista paremmin nyt, mutta äh, en siis moikkaile. Ellei tietenkin kyseessä ole joku kenet olen nähnyt Synapsiassa tai tunnen muuta kautta :)

Onko helpompaa mennä ylä- vai alamäkeen pyörätuolilla?

Yleensä alamäkeen mutta sateella ylämäkeen. Tai sekin kyllä riippuu hanskoista ja onko niitä edes käsissä..

Kuinka jyrkkiä juttuja pääset menemään itseksesi?

Hmm.. en mä osaa sanoa. En nyt mitään älyttömän jyrkkiä mutta kuitenkin aika jyrkkiä, kunhan vaan tasapainon saa hallittua.

Jättikö onnettomuus sulle kipuja?

Ei jättänyt.

Monta kaveria mahtuu autoosi kun pyöris vie tilansa? Sillein, että kaikki käyttää turvavöitä.

Neljä. Pyöris menee silloin takakonttiin.

Osaavatko vanhempasi/siskosi/kaverisi ajaa autoa, jos sellainen tilanne tulisi?

Varmaan kyse on mun autosta? Kyllä osaavat. Samanlailla sitä ajetaan kuin muitakin automaattivaihteisia. Polkimet ovat nimittäin paikoillaan.

Pääsetkö helposti parvekkeelle vai onko kynnys ovella?

Pääsen helposti. Sinne on tehty liuska vai luiska.. mikälie.

Mihin vanha Jabiili joutui?

Varastoon odottamaan rymyreissuja :D

Mitä ajattelet ihmisistä, jotka typerällä riskinotolla vaarantavat itsensä aiheuttaen tuskaa läheisilleen (esim. rattijuopot, turvavöiden kiinnittämättä jättäminen). Puuttuisitko jos huomaisit kaveripiirissä tällaista käyttäytymistä?

En ajattele hyvää. Mun mielestä rattijuopumus on yksi maailman typerimmistä teoista. 

Mun kyydissä kukaan ei istu ilman turvavyötä, eikä mun kavereista kukaan taida muutenkaan istua autossa ilman turvavyötä. Mutta jos ihminen on niin typerä ettei viitsi/jaksa/halua käyttää turvavyötä, niin en kyllä tosiaan ymmärrä. Halpa ja helppo henkivakuutus. Miksei sitä vaan voi laittaa kiinni? 

Miten toimit kun menet pyöriksestä maahan? Siis jos jalkasi eivät kanna, niin tukeeko joku kaverisi sinua/ottaa pyöriksen alta pois ja laskee maahan sinut? Samoin takaisin pyörikseen siirtyminen?

Juu siis kaverit auttavat. Mun on pitänyt harjoitella itsekseen noitakin siirtymisiä muttaaa.. jotenkin se on aina vain jäänyt.

Tunnetko jalkojasi, ovatko ne kokoajan täysin rennot ja ”veltot”, eli siirrät käsillä niitä jos tarvitsee? Onko niissä kuitenkin tunto silloin kun niihin koskee?

En mä oikeastaan jalkoja tunne ja ne on veltot. Siirtelen käsin, mutten tunne sitäkään.

Miten hoidat vessa-asiasi?

Käyn vessassa hehhee. Olenpas mä hauska..

Muistaako Suomen valtio sinua/muita yllättäen vammautuneita?

En kyllä tiedä? Öööm.. ehkä? En tiedä :D Sori.

Millaisia rajoituksia tai haasteita sulla on pukeutumisen suhteen? Voitko käyttää kaikkia normivaatteita?

Voin käyttää normivaatteita. Ihan perus kaupoista vaatteeni ostan. Tosin farkkuja en käytä, ne on niin rumat mun päällä, pohkeista aivan liian isoja. Kengissä mulla on hiukan rajoituksia, sillä en saa väännettyä ihan kaikkia kenkiä jalkaani. Esimerkiksi saappaat, joissa ei ole koko varren pituudelta vetoketjua, on varmaan lähes mahdotonta pukea jalkaan. En myöskään käytä pitkiä takkeja/villatakkeja, sillä ne eivät asetu kivannäköisesti istuessa.

Voitko käydä helposti uimassa? Onko sulle epämukavaa olla alasti esim. uimahallissa?

Voin käydä helposti ainakin uimahallissa jossa käyn. Kaikissa uimahalleissa ei varmasti ole helppo käydä. Ei ole suihkutuoleja yms. helpottamassa liikkumista. 

Hah, mulle on aina ollut epämukavaa olla alasti uimahallissa. En ole pitänyt siitä koskaan enkä siis nyttenkään. 

Ihan normaali ihminen mä silti olen niin miksi olisi tavallista epämukavampaa? :D 

Miten vammaisuus on vaikuttanut elämääsi, tulevaisuudensuunnitelmiin?

Tää on erittäin laaja kysymys. Tähän pitäisi vastata kokonaisen postauksen verran. Mutta lyhyesti sanottuna vammaisuus ei ole hirveästi vaikuttanut mun elämään. Pyörätuoli sen sijaan rajannut hiukan liikkumistani. Tulevaisuuden suunnitelmia ajatellen vammaisuus on laajentanut suunnitelmiani ja tuonut ikään kuin jatkoaikaa miettiä mitä mä oikeasti elämältä haluan.

Millaisia suunnitelmia sulla on ensi syksylle?

Suunnittelmia ei pahemmin ole. Haaveita kylläkin! Mä haluan töihin ja hakea johonkin kouluun. Ja reenata hirveesti, paljon enemmän kuin nyt.

Miten sun pääsykoe liikunnalle sujui?

Äärettömän huonosti :D Eipä ollut mitään mahiksia päästä sinne.

Millainen on tällä hetkellä sun ajatus unelmatyöstä?

Tällä hetkellä mulla on oikeastaan kaksi erilaista ajatusta unelmatyöstä. Yksi: musta olisi maailman parasta päästä töihin johonkin samankaltaiseen kuin missä olin kolme vuotta sitten. Olin silloin töissä satamaravintola Gaialla, keräilin ja tiskasin astioita sekä pavelin asiakkaita parhaani mukaan. Se oli maailman paras työ! Joka ikinen päivä tykkäsin olla töissä. Kaksi: unelmatyö olisi jotain liikuntaan liiittyvää. No, olis vielä lisääkin unelmatyöhön liittyvää.. unelmatyö olisi siis ihmisläheistä ja jotain muuta kuin pelkkää tietokoneella istumista...

Mikä on sun haaveammatti/mitä lähdet opiskelemaan?

Se on vielä avoinna. Saa nähdä!

Onko syksylle opiskelu tai työsuunnitelmia?

Ei mitään varmoja suunnitelmia mutta haaveita ja ajatuksia kyllä.

Miten sun kouluun hakemiset meni tänä vuonna?

Penkin alle :D

Mitä suunnitelmia ensi vuodelle?

Ei vielä suurempia suunnitelmia. Toivottavasti olisin jossain töissä ja mahdollisesti saisin koulupaikan ja pääsisin kokemaan mahtavia juttuja.

Oletko ajatellut hakea vielä opiskelemaan? Mitä alaa? Mites avoin yliopisto tai avoin amk?

Juu kyllä olen. Kaikki vaihtoehdot on avoinna, mutta tuo avoin tuntuu mulle vieraimmalta. En saa mitään aikaiseksi jos ihan kaikki vastuu on itsellä eikä kukaan ole neuvomassa.

Oletko ollut missään vaiheessa kuntoutusohjaajan kanssa tekemisissä? Jos, niin miten koit palvelun?
Kyllä olen ollut. Aluksi se tuntu musta ehkä vähän vaivaannuttavalta. Vähänkuin olisi jutellut vaivaantuneen opon kanssa :D Mutta kyllä siitä on ehkä hyötyäkin ollut. Hyvä, että kuntoutusohjaajia on.

Menikö sun lukiokaverit jatko-opiskelemaan vai töihin?
Molempia. Pääasiassa suoraan lukiosta töihin ja nyt pikkuhiljaa porukka hakee opiskelemaan.

Monta tatuointia ja millaisia ne on? Onko kaikilla kuvilla tarina?

Millaisia tatuointeja sulla on ja mitä ne merkitsee sulle?

Eka tatuointi on kyyhkynen ja M-kirjain. Se on muisto edesmenneestä ystävästä ja vapaudesta ennen pyöristä.

Toinen jonka otin on teksi "la joie de vivre". Elämänilo-tekstin otin kun halusin tatuoinnin joka kuvastaa mua itseäni.

Kolmas ja uusin tatuointi on kolme Jasmiini(Jasmine)kukkaa. Kolme kukkaa kolmen siskon takia ja kukan valintaan saattoi hiukan vaikuttaa nimi ;)

Millainen mies saa sut syttymään?

Kivannäköinen (tästä voisinkin kirjoittaa kriteerilistan..), sellainen joka saa mut nauramaan ja jolle on helppo puhua.

Kaksi lempparipaikkaa Jyväskylästä?

Yllättävän vaikea kysymys. Satama ja nyt uusi tuttavuus - Vaajakosken Naissaari.

Kaksi hyvää ja kaksi huonoa puolta Tikkakoskesta?

Ensin kaksi hyvää: kivat uimarannat ja siellä on äiti, iskä, sisko sekä koira. Kaksi huonoa: linja-autoja kulkee huonosti ja siellä on liikaa juoppoja.

Mitä mieltä olet lestadiolaisista?

En mitään erityistä mieltä? Paitsi, että lestadiolaistytöt on niin hirmu kauniita! 

Missä maissa olet käyny ja missä muissa haluaisit käydä?

Mä en ole paljoakaan matkustellut.. Ruotsissa, Virossa, Espanjassa ja Ranskassa olen käynyt. Ja haluaisin käydä vaikka missä!! Amerikassa (varsinkin Nycissä), Englannissa (Lontoossa), Liettuassa (Vilnassa)... näitä riittäis vaikka kuinka paljon. Kiina, Japani ja Intia on sellaisia, että en välttämättä haluais lähteä.

Oletko menossa tänä kesänä festareille/ olisitko halunnu mennä?

Olen itseasiassa menossa Himokselle Pipefestiin Saapastelemaan. Olisin halunnut käydä kyllä enemmänkin festareilla, saa nähdä pääsenkö muille festareille lähtemään :)

Pystytkö menemään huvipuistolaitteisiin? 

Kyllä pystyn! En varmastikaan kaikkiin, mutta suht moniin. Mulla kyllä selkä rajoittaa enemmän kuin jalat laitteisiin menoa. En pysty ihan kovaan nojaamaan nimittäin. Mutta esim. Särkänniemessä pääsin Tornadoon, jea ;)

Kolme paikkaa missä tahtoisit käydä ja miksi?

Avatar-maailma, koska pyöristyyppikin pystyy kävelemään siellä.

Gran canyon, koska se vaan on niin mahtava. Suuri ja sellainen jota ei varmasti osaa käsittää ennen kuin sen näkee. Lisäksi korkealla mulle tulisi kunnon adrenaliinivirtaus.

Oulu, koska matkalla sinne olisi meidän onnettomuuspaikka, Oulussa olisi pannukakkutalo ja sairaala.

Kolme ihmistä jotka haluaisit tavata ja miksi?

Antti Tuisku, koska uskon että Antille olisi helppo puhua. Se vaikuttaa niin symppikseltä.

Äidin äidin, koska "Mömi" kuoli kun olin tosi nuori ja nyt mulla olisi paljon kysymyksiä kysyttävänä.

Lampun Hengen, koska saisin esittää kolme toivomusta ja kyllähän Jasmine ja Lampun Henki kuuluu samaan tarinaan. Haha, hupsis eihän se ole ihminen.. nooo melkein.

Haluaisitko lapsia?

Varmasti joskus, vuosien päästä. Ja ainakin nyt tuntuu, että yksi riittäisi. Huhhuh :D

Entä naimisiin?

Tahdon!!

Seurusteletko?

Ehei en.

Lempiruoka?

Jauhelihakeitto! Mmm ja tykkään kyllä paljon muustakin.. esin. pizzasta. AH!

Lempiväri?
Se taitaa olla vaaleanpunainen.

Missä kaikkialla surffailet netissä?

En surffaile ihan hirveästi netissä. Facebookin etusivua tarkkailen kyllä useasti päivässä ja muutamia blogeja käyn tarkastamassa päivittäin sekä muutaman kerran viikossa muistan käydä selaamassa Iltalehden tai ksml.fin. AINIIN! Ja tulee mun välillä sorruttua selailemaan nettikauppoja.. cdon.com, urheiluvaatekaupat, nelly..

Mikä olisi seuraava (tai yksi seuraavista) kokemus, jonka haluaisit ehdottomasti kokea?

Laskuvarjohyppy!

Oletko ikinä seurustellut?

Tää on mun lemppari En oo koskaan -pelissä. "En oo koskaan seurustellu". Jos olisin amerikkainen teini, niin nyt vissiin pitäisi alkaa nyyhkyttämään ja kaikki ympärillä huokailisi kuinka karmeeta on etten ole koskaan seurustellut. Ha, mä olen liian vaativa. Seurustelen vain jos uskon meneväni tyypin kanssa naimisiin.

Onko sulla mahdollisuus saada omia lapsia?

Taitaapi olla.

Millaista on asua yksin? Oletko saanut asua rauhassa, vai asuuko jotain häiriköitä samassa talossa? Onko joskus tullut tilanteita jossa sua olisi pelottanut asua yksin?

Ihanaa, parasta, vapaata. Olen saanut asua aivan rauhassa, mulla on mukavat naapurit jotka antavat kyllä asua omassa rauhassa.

Ihan muutaman kerran mua on pelottanut asua yksin. Valot sammutettuani pimessä kämpässä sängyn luokse kelatessa olen säikähtänyt jotain vaatekasaa ja sydämen hypättyä kurkkuun toivonut, että asuisin jonkun kanssa. Ennen pelkäsin ihan kamalasti piemää, mutta jotenkin se pelko on tässä pikkuhiljaa hiipunut. Onneksi. Muuten mua pelottaisi melkein joka ilta.

Oletko ajatellut harrastavasi ratsastusta?

En ehkä harrastavani, se on niin pirun kallista, mutta kokeilevani kyllä! Näillä näkymin pääsenkin pian kokeilemaan sitä, jea.

Minne haluaisit matkustaa?

Moniin paikkoihin. Haluaisin jonnekin jossa on kaunista ja rauhallista. Toisaalta taas sellaiseen paikkaan jossa on kaunista ja paljon shoppailtavaa. Mutta jokin erittäin ja karu tai historiallisesti merkittävä paikka kiinnostaisi kanssa. Äh, en mä tiedä! Kunhan pääisin jonnekin uuteen paikkaan. Nyt juuri tällä hetkellä haluaisin jonnekin, jossa on järjettömän isot festarit ja isoja esiintyjiä!

Oletko harkinnut oman lemmikin ottamista?

Kyllä. Useasti. Todella useasti. Mutta onneksi sitten muistan kuinka suuri vastuu sellaisessa olisi ja mites reissut lemmikin ottamisen jälkeen? Vielä on siis parempi olla ilman.

Mitä sun tatuoinnissa kädessä lukee? Onko sillä joku merkitys?

Siinä lukee la joie de vivre eli elämänilo. Se kertoo musta itsestäni tai ehkä enemmänkin mun asenteesta tai jostain sellaisesta.

Onko sulla suunnitelmia jäädä pysyvästi Jyväskylään?

Varmaksi en osaa sanoa. Ja olisihan se kiva välillä käydä katselemassa muitakin paikkoja. Mutta epäilen syvästi, että täällä sitä ollaan ja tänne jäädään.

Mitä tosi-tv sarjoja seuraat?

Pitäisi varmaan ennemmin kysyä mitä en seuraa.. En seuraa Diiliä tai muita tällaisia bisnessarjoja (okei niitäkin olen vilkaissut mutten ainakaan vielä ole koukkuun jäänyt). Melkein kaikki muut tosi-tvt menee. Eniten ja innoikkaimmin olen seurannut BB:tä, Suurinta pudottajaa, Viidakon tähtösiä.. näitä olisi kyllä lisääkin. Hups. Kukaanhan ei myönnä seuraavansa tosi-tvtä? Joo, siis en mäkään..

Mihin tosi-tv sarjaan menisit, jos olisi pakko valita yksi?

Mä olen aina halunnut Selviytyjiin! Ei vitsit kuinka siistiä. Tai Amazing Race. Jos ne olisi pyöriksellä mahdollisia.

Millaisia lehtiä luet?

Lähinnä Cosmopolitania (tiedän, todella sivistävää) mutta aina kun käteen osuu niin myös Keskisuomalainen tulee selattua kokonaan. Muita lehtiä luen lähinnä parturissa käydessä tai kahviloissa.

Mikä on parasta kesässä? Entä ikävintä?

Parasta se ettei ole lunta! Pääsee kelaamaan minne itse tahdon. Myös lämpö, ei tarvitse pukea montaa kerrosta (ainakaan yleensä). Ikävintä kesässä on sen lyhyyden lisäksi itikat. Eikä, vielä inhottavampia otuksia on ne pikkukärpäset jotka puree!

Mainitse pari kesän 2013 mieleenpainuvinta hetkeä tai kokemusta?

Yritän pikakelata mennyttä osaa kesästä päässäni.. ensimmäisenä tulee mieleen veneily kaverin mökillä ja se kun koskin ekaa kertaa ikinä ongittuun kalaan sekä jänskä vesiskootteriajelu tuossa Päijänteellä.

Lempi vapaa-ajan puuha?

Nykyään varmaankin kuntosalilla käyminen, aijai.

Oletko kissa- vai koiraihminen?

Koira!

Paras alkoholijuoma ja paras drinkki?

Paras alkoholijuoma taitaa olla Somersbyn omenasiideri ja drinkki ehkä Mansikkamargarita tai Sangria.

Mistä haaveilet?

Haaveilen päivittäin monista asioista. Joskus ulkomaanmatkasta, toisinaan koirasta tai työpaikasta, välillä vaan haaveilisin kaiken olevan kuten ennen – helppoa ja mutkatonta, tulevaisuus oli kaukana. Joskus mun haaveet on mahdottomia ”mitä jos kävelisin joskus vielä?” Usein kuitenkin haaveilen pienistä asioista ”tekispä joku mulle ruokaa.”

Mikä sun toinennimi on?

Suvi-Elina

Miltä tuntuu kun sulla on kavereita täällä nuorista ainakin 59-vuotiaisiin (meikä)?

No ihan kivalta. Kiva huomata, että eri ikäisiä kiinnostaa mun höpinät.

Haluaisitko joskus lapsia?
Kyllä varmaan joskus.

Kaipaatko elämääsi rakkautta ja poikaystävää?

No rakkautta mun elämässä kyllä on, perhe <3 Mutta olishan se ihan kiva kun olis joku joka kestäis päivästä toiseen mun tarinoita ja vitsejä ja (muiden mielestä) mauttomia ruokia.. sekä hipsuttelis mua kun katson BigBrotheria tai Salkkareita :D

Miten täytät tavalliset arkipäivät?

Siivoten, kokkaillen, lenkkeilen, salilla käyden, fysioterapiassa käyden, uiden, kavereiden kanssa hengaillen, blogia kirjoittaen... hmm mitähän vielä? Noo perhettä tavaten ja ostoksilla käyden sekä telkkua katsellen.

Millainen olisi täydellinen päivä?

Tää kysymys on mun mielestä ehkä kaikista vaikein näistä kaikista. Tätä mä olen miettinyt eniten. Mulle tuli päähän paljon ideoita ja kerronkin kaksi nopeasti hylkäämääni vaihtoehtoa: päivä jolloin voisin syödä mitä vain lihomatta ja tulematta ähkyksi tai päivä jolloin sodat loppuisivat (jes, kunnon missivastaus).

Mutta pohdintojen jälkeen tulin siihen tulokseen, että...

.. täydellisenä päivänä mä tuntisin itseni onnelliseksi ja mulla olisi turvallinen olo tulevaisuuden suhteen. Saisin ehkä töitä jostain kivasta paikasta.

Täydelliseen päivään kuuluisi tietenkin täydellistä ruokaa ja hengailua perheen sekä ystävien kanssa. Mahdollisesti tekisin jotain jännittävää, esimerkiksi laskuvarjohypyn.

Iltaa viettäisin ystävien kanssa lämpimässä kesäyössä jonkin hyvän esiintyjän keikalla ja tällä keikalla tapaisin elämäni miehen.

Eli täydellinen päiväni koostuisi: onnellisuudesta, ilosta, naurusta, hyvästä seurasta, ruoasta ja musiikista sekä jännityksestä ja jostain uudesta.

Wuhuu mahdotonta, mutta tähänhän sai keksiä mitä tahansa. 
Täydellinen päivä olisi kyllä paljon yksinkertaisempikin. Ihan vaikka vain yksi noista luettelemistani asioista saisi mun päivästä täydellisen. Mutta tuo oli supertäydellinen päivä :D

Huh enpä muistanut kuinka iso työ tällaisessa postauksessa on! No, nyt se on tehty ja toivottavasti saitte tyydyttäviä vastauksia kysymyksiinne. Kiitos kaikille kysymyksistä ja katsellaan tuleeko joskus 1000 lukijaa täyteen.. silloin olisi seuraavan kysymyspostauksen aika. 
Kivaa viikonloppua ihan jokaiselle siellä ruutujen toisella puolen :)
xoxo, Jassu