Särkkis ja Pipe

Multa on kyselty jonkin verran käynnistäni Särkänniemessä. Kuinka huvipuistossa pääsi liikkumaan ja pääsinkö laitteisiin? Myös festareilla käymisestä on tullut muutamia kysymyksiä. Ajattelin nyt yhdistää nämä kaksi vahvasti kesään kuuluvaa ajanvietettä yhteen pienoiseen postaukseen.

Särkänniemi

Särkänniemessä mä kävin tänä kesänä ensimmäistä kertaa pyöriksessä oltuani. Linnanmäellä mä olen muutaman kerran käynytkin aiempina pyöriskesinäni. Niillä kerroilla olen tosin käynyt huvipuistossa lähinnä herkuttelemassa. Mutta tämä huvipuistoreissu oli poikkeus - ostin nimittäin ihan rannekkeen, jotta pääsin muutamiin laitteisiin ja muihin Särkkiksen kohteisiin. 

Huvipuistolaitteista mä en testannut kuin Koskiseikkailua (kahden kierroksen verran juhuu) ja Tornadoa (kolme kertaa). Olisin ainakin  muutamaan muuhunkin laitteeseen vissiin päässyt, mutta nuo kaksi oli ne joihin halusin. Vamman lisäksi mua muuten rajoittaa laitteisiin menossa mun selkä, en pysty nojaamaan suoralla selällä mihinkään ihan kovaan. 

Koskiseikkailuun menin eri jonossa kuin muut ja veneeseen (mikälie?) mut siirrettiin siirtohissillä. Homma meni mukavasti kun paikalla ollut työntekijä oli todella kiva tyyppi. Tornadoon siirtyminen oli nopeampi kuin Koskiseikkailussa. Nimittäin mun iskä ja paikalla ollut työntekijä ottivat kiinni mun jalkojen alta ja kainaloista kiinni ja sen kun viskasivat mut istumaan vaunuun. 

Yleinen liikkuminen Särkänniemessä olisi mulle ainakin yksin lähes mahdotonta. Niin paljon ylä- ja alamäkiä, että olisi mennyt ikuisuus yksin niitä kelatessa. Tiet olivat asfalttia, joten avustajan on onneksi helppo niissä autella. Invavessoja alueella oli useita ja niiden kanssa ei muistaakseni ollut mitään ongelmia. Näsinneulaan, planetarioon ja Koiramaahan (eläinpuisto) pääsi hyvin pyörätuolillakin, mutta akvarioon pääsin ainoastaan ensimmäiseen kerrokseen. 

Kaverin kanssa voin siis suositella myös pyörisläisen lähtevän Särkänniemeen. 

Pipefest

Pipefest oli mun ensimmäinen käynti pyöriksellä oikeilla festareilla. Olen käynyt isommissa musiikkitapahtumissa ennenkin tuolilla (RSC-live, Sataman yö), mutta en aidoilla oikeilla festareilla. Viime viikonlopun Pipessä en kyllä ollut osa festarikansaa, vaan olin siellä Saappaana töissä. Mutta silti sain jonkinlaista kuvaa siitä, millaista on olla festareilla pyörisläisenä. Näinpäs muuten ainakin kolme muutakin pyöristyyppiä keikoilla!

Liikkuminen itse festarialueella oli aika helppoa. Alue oli rakennettu kokonaan asfaltille, joten kelaaminen oli erittäin sulavaa. Mitä nyt maa oli hiukan mäkistä, mutta sainpahan käsille hommia. Invavessakin löytyi läheltä esiintymislavoja, Himos Hotellilta. Mitään erityistä pyörätuolipaikkaa ei keikoille ollut, mutta kun jäi anniskelualueen ulkopuolelle niin keikat näki erittäin hyvin näin matalammaltakin. 

Teltta-alueella mä en käynyt lainkaan, mutta mulle sanottiin sen alueen olevan melko hankalakulkuista jopa kävellen. Eli en välttämättä suosittelisi pyöriksellä telttamajoitusta Himoksella. Veikkaan, että kyllähän se kavereiden avulla kuitenkin jotenkin onnistuisi..? Mökkialueelle pääsi festarialueelta melko helposti pyöriksellä, jyrkissä mäissä tosin pyysin apua, eli sopivan mökin löydyttyä siellä majoittuminen onnistuisi varmasti. Me yövyimme Himoksen mökeissä, mutta sen verran kauempana, että kuljimme matkat autolla. Sekin onnistui siis hyvin, varsinkin kun kuljin omalla autolla..

Lähtisin mielelläni uudestaan festareille pyöriksellä! Itseasiassa mulla kuumottelee tuossa koneen vieressä liput Blockfesteille ;) En kokenut pyöristä mitenkään ongelmaksi näiden muutaman päivän aikana, jotka Pipessä vietin. Järkkärit kohtelivat hyvin, vessa löytyi, kulkeminen sujui ja mikä hauskinta - festarikansa oli hyvällä tuulella eivätkä monetkaan välittäneet mun pyöriksestä. Ja ne jotka välittivät olivat enemmänkin innoissaan siitä :D (mä en kyllä pelännytkään ihmisten asennoitumista mua kohtaan, mutta ajattelin sen mahdollisesti kiinnostavan osaa lukijoista)

Tällaisia seikkailuja tällä kertaa. Nauttikaahan jäljellä olevista kesäkeleistä!

xoxo, Jassu