Jassu seikkailee, Helsinki

Mun mielestä noi Jassu seikkailee -otsikoitten "osa 1" ynnä muut sellaset on ihan typeriä, joten en laita enää mitään osia. Yksinkertaisempi on parempi. Ainakin mun mielestä.

Mutta niin, kuten otsikkokin kertoo, mä kävin viime viikolla päivävisiitillä ihanassa pääkaupungissamme Helsingissä. Rosan kanssa halusimme jonnekin kivaan paikkaan alennusmyynteihin ja muutenkin seikkailemaan. Päädyimme sitten tosiaan ajelemaan junalla kohti Helsinkiä. Keskiviikkoaamuna istuimme tyytyväisinä junassa.
Junalla kulkeminen on muuten helppoa pyöriksellä. Avustajan lipun hankkiminen on ehkä vaikeinta koko hommassa (jos liput hankkii etukäteen netistä, muuten ei vaikeuksia). Joissain junissa sisään pääsee pienellä hissillä, mutta useimmissa junissa joissa mä olen kulkenut niin sisään mennään ihan samasta ovesta kuin muutkin. Oven ja tasanteen väliin tulee luiska, ettei väliin jää renkaan menevää koloa. Ja kaikenlisäksi konduktöörit (?) auttavat tarvittaessa junaan sisäänmenossa. Mutta vissiinkään aivan kaikkiin juniin ei pääse pyöriksellä, joten ennen junaan lähtöä kannattaa tarkistaa esimerkiksi netistä, onko junassa pyöripaikkoja.

Helsingissä suuntasimme ensimmäisenä Forumiin Picnickiin syömään. Ja jo heti jonottaessamme huomasimme suuren käyttäytymiseron helsinkiläisten ja jyväskyläläisten välillä. Hah, aina se on aluksi järkytys vaikka kuinka usein olisi Helsingissä käynyt. Käytöserolla tarkoitan nyt lähinnä asiakaspalvelua. Pienessä kaupungissa, Jyväskylässä, (ainakin yleensä) asiakas on tärkeä ja palvelualan henkilöt ovat ystävällisiä sekä toimivat ripeästi auttaakseen asiakkaita. Helsingissä huomasi kuinka jokainen asiakas oli vain joku, jolla ei nyt ole oikeastaan väliä. Kunhan työt saa äkkiä hoidettua.
Mutta kun siirryimmekin etsimään alennuslöytöjä pienemmistä merkkikaupoista (Louis Vuitton, Guess, jne.) palvelu muuttui kyllä aivan täysin. Meitä kohdeltiin kuin mitäkin kuninkaallisia. Meille tuli ihan tärkeä olo kun meitä Teititeltiin! Vaikka palvelu näissä kyseisissä liikkeissä oli loistavaa, niin miinuksena täytyy sanoa, ettei esteettömyys ollut kyllä useimmissa kohdallaan. Yleensä jo sisälle meno ei olisi ilman avustajaa, suurten kynnysten vuoksi, onnistunut. Jopa sisällä näissä liikkeissä saattoi olla portaita, eikä mitään hissejä tai liuskoja, joten en päässyt katselemaan kaikkea vaikka olisin ehkä halunnut. Erityiskiitos täytyy kyllä sanoa Karen Millenin henkilökunnalle, jotka niin kamalasti pahoittelivat jokainen vuorollaan kun en päässyt pyöriksen kanssa edes kassalle. Onneksi ystävättäreni Rosa kuitenkin onnistui maksamaan kortillani.

Me ei kuitenkaan koko päivää vietetty vaatekauppoja kierrelen. Helsinki on sen verran ihana, että olisi ihan typerää ollut jos me ei oltaisi käyty kiertelemässä ulkonakin. Luntakin oli sen verran vähän ja harvoissa paikoissa, joissa me siis kiersimme, että jopa mun oli suhtellisen helppo liikkua pitkin katuja. Helsingissä suurin hidaste, ei todellakaan este, on mukulakivet. Niitä tuntuu aina olevan lähes jokapaikassa ja tuolilla mukulakivilla kulkeminen on aika hidasta. Mutta sehän nyt ei haitannut meidän menoa. Toinen asia, joka voi olla jollekin pyörisläiselle hankalampaa, on raitiovaunukiskot. Niiden ylittäminen oli aivan ensimmäisiä asioita, joita mä opin Synapsiassa ollessani. Joten niiden kanssa mulla ei ainakaan ole mitään ongelmia. Jes.
Kävimme siis ihastelemassa merta ja kojuja satamassa (tai torilla..) ja pitihän nyt isolle kirkollekin (haha) päästä käymään. Oli niin kiva keli tuona päivänä, että ulkona olisi viihtynyt kauemminkin.

Illemmalla ennen lähtöä meidän oli tarkoitus mennä syömään johonkin ravintolaan. Ja emmehän me hölmöinä tietenkään olleet etukäteen miettineet minne mennä syömään. Joka nurkan takana oli joku sushi-baari, ja iuh ei kiitos meille. Me kävelimme ja kelailimme pitkin katuja etsien meille sopivaa, kohtuuhintaista ei-sushi-ravintolaa, ja lopulta alkoi tulla kiire. Päädyimme Kamppiin ja päätimme hakea vain patongit matkaeväiksi. Kampissa pääsin verestämään Synpasia -muistoja sillä menimme yhden liukuhihnan (ää, mikä se on?). Hah, ei aivan yhtä jännittävää kuin liukuportaissa kulku mutta erilaista kuin normaalilla hissillä kulkeminen. Ainiin, ja otin yhdestä vessasta kuvan teille. Katsokaas alla olevaa vessakuvaa. Ylettyisikö kukaan pöntöltä vessapaperiin tai roskikselle?

Kivan päivän jälkeen meidän kuitenkin täytyi palata takaisin Jyväskylään. Junamatka meni jälleen mukavasti ja muutamien tuntien istuskelun jälkeen olimmekin puolenyön aikaan kotona.
Voi että mä pidän ihan kamalasti Helsingistä! Varsinkin kun vietin 2011 kesäni lähes kokonaan siellä, paikka tuntuu jo turvalliselta ja tutulta. Vietin muuten puolet 2010 kesästänikin Helsingin lähistöllä, asustelin siskon perheen luona kesähommissa.

Että sellainen seikkailu tällä kertaa. Minnehän mä eksyn seuraavaksi..?
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
xoxo, Jassu