sunnuntai 20. toukokuuta 2012

ihanaa olla pyöristyyppi

"Kaveriporukassa on tapahtunut aivan mahtava muutos suhtautumisessa liikuntavammaisia kohtaan.Itselläni ei ollut ennakkoasennetta no en ainakaan tunnusta heh..mutta muut tuntu pitävän pyöris ihmisiä jotenkin vähän tylsinä tyyppeinä,joihin ei uskalla ottaa kontaktia. - Nyt he ovat heränneet ja toteavat pyöris ihmistenkin voivan olla aivan mahtavia tyyppejä. Olet tällä uskomattoman hyvällä blogilla osoittanut kuinka hyvää elämää voi viettää vaikka onkin halvaantunut."
-Kiitos mahtavasta palautteesta! Tämä kommentti sykähdytti mua älyttömästi. Todella hienoa, jos mun blogi on vaikuttanut näin positiivisesti ja saanut ihmiset tajuamaan, ettei pyöristyypit ole tylsiä tai pelottavia. 

Mulla itsellä oli ennen onnettomuutta kyllä jonkinlainen ennakkoasenne invalideja kohtaan. En kyllä ollut ajatellut edes sitä mitä ajattelin pyörätuolilaisia kohtaan. Mutta yleinen ennakkoluulo mulla kyllä oli, se että pyörätuolissa olijat ovat yleisimmin vanhuksia tai vaikeasti vammaisia. Enkä varmaan itse olisi pystynyt seurustelemaan pyöristyypin kanssa. Olisin ajatellut sen olevan liian hankalaa ja "mitä muut ajattelevat"-asenne olisi myös ollut mulla esteenä. Tiedän, oli typerää ajatella sitä mitä muut ajattelevat mutta niin se mulla meni. Ehkä osaksi sen asenteen vuoksi mä en ole koskaan oikeasti seurustellut edes ns. "normaalien" kanssa (haha, hyvä pistää seurustelemattomuus tuon piikkiin... oikeasti kukaan ei vaan ole syttynyt muhun).

Alussa, kun sain tietää etten enää koskaa kävele, ajattelin etten halua tutustua muihin pyörisläisiin. En halua olla yksi "niistä". Haluan olla normaali. Mä en kuulu "vammaisten" joukkoon. Jotenkin vastustin sitä, että olisin yksi pyörätuolilaisista (näyttäisin oudolta). Vaikka ei mulla ollut siis omaa tuolissaoloa vastaan mitään, mutta vaikeinta oli myöntää, että olen yksi muiden joukossa.
Kuitenkin vuosi sitten kesällä tutustuin Synapsiassa muutamiin pyörisläisiin ja se oli itseasiassa kivaa. Muut samassa tilanteessa olevat tiesivät mistä puhuin ja miltä esim. istumisen harjoittelu tuntuu, ja miltä jalat "tuntuvat" kun niitä ei tunne. Oli mahtavaa, että joku ymmärsi tällaisiakin asioita, joita ei läheisimmät ihmiset ymmärrä.

Jyväskylässä en ole tutustunut kehenkään muuhun pyörätuolilaiseen - olen kylläkin ainakin yhden miehen kanssa jutellut pidemmästikin Jypin pelissä. Mutta olen pitänyt yhteyttä iki-ihanan naamakirjan kautta mun Synapsian pyöriskamuihin. Ja vaikka nämä mun muutamat kaverit ovat tuolissa, he eivät ole mitenkään tylsempiä kuin mun kävelevät kaverit. Päinvastoin, tuntuu välillä että nehän tekevät paljon enemmän asioita elämässään kuin monet kävelevät. Kaikenlisäksi nämä pyöristyypit ovat hauskoja ja kaikinpuolin mahtavia.

Hahh täytyy vielä kertoa asia, jonka olen Peurungassa kuntoillessani huomannut. Taustatietoja: Peurungassa kuntoilee mun lisäksi lähinnä vanhuksia. Toki muutamia muita nuorehkoja henkilöitä mahtuu joukkoon. Mutta tosiaan, Peurunka on vissiin lähinnä veteraanien kuntoutuspaikka.  Asiaan: Yleensä fysioterapiaan menoa odotellessani eräässä aulassa mä katselen läsnäolevia henkilöitä (lähinnä siis vanhuksia). Lähes aina joukko jakaantuu kahtia seuraavalla perusteella - pyörätuolissa istuvat hymyilevät, muut eivät. Tietenkin on myös poikkeuksia, mutta yleensä asia on näin. Eli olen tästä päätellyt, että musta tulee iloinen, elämänhaluinen vanhus - jos elän vanhaksi. Mahtavaa olla pyörätuolissa!!

Mun mielestä jokaisen pitäisi tuntea joku, joka on pyörätuolissa tai muuten on erilainen kuin "normaalit". Sillä ehkä juuri meidän elämästä täysillä nauttivien erilaisten avulla näkisi ettei elämää pidä ottaa liian vakavasti. Jokainen päivä voi olla viimeinen eli nauti jokaisesta hetkestä - niin mä ja varmasti monet mun läheisistä ajatellaan.

Huh tulipa pitkä ja kömpelö teksti. Toivottavasti tästä sai edes jonkunlaisen käsityksen mun ajatuksista. Onnea sille, joka jaksoi lukea tämän kokonaan. Ps. mun piti jollekin kertoa, että eilisessä (lauantai 19.05) Keskisuomalaisessa oli juttu musta. Anteeksi tämä liian myöhässä kertominen, mutta en ehtinyt aiemmin päivittelemään Rakkauspakkausta.

xoxo, Jassu

35 kommenttia:

  1. Hienoa Jasmine! Ei kannatakaan olla "normaali" muiden ehdoilla. Omana itsenään olo on aina parasta. :)

    VastaaPoista
  2. näkeekö tuota lehtijuttua netistä?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin ite äske vilasemassa ksml.fi mutta en nähnyt?

      Poista
  3. Harmi ettei tuo keskisuomalaisen juttu näy netissä,olisi hirmu kiva jos laittaisit sen tänne,jos sulle vaan sopii..Upea tää uusin postauksesi oot vaan niin mahtava tyyppi,mä ihailen sua niiin paljon!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se mulle sopii.. En vaan ole varma noista tekijänoikeuksista.. hmm. Kiitos :)

      Poista
  4. Kuulemma Jyväskylän positiivisin ihminen, tämän tekstin perusteella uskon sen kyllä tuntemattakin =)

    VastaaPoista
  5. Ps. Peurunka on kylpylä-hotelli & kuntoutuskeskus. Alunperin jälkimmäistä ja nimenomaan veteraaneja varten heidän itsensä perustamana. Nykyään kuntoutetaan myös mm. työssä käyviä ja pyörisläisiä :) Lisäksi siellä on pohjoismaiden pisin vesiliukumäki ja Hilarius Hiiri :D

    Älä kysy mitä teet tällä tiedolla :D mutta jäi häiritsemään...Peurunka on nykyään paljon muutakin kuin veteraaneja kuntouttava laitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahh kiitos korjauksesta :) Vaikkakin kyllä mä tiesin nämä kyseiset tiedot, mutten jaksanut noin pitkästi kirjoittaa postaukseen. Toivottavasti tyypit lukevat näitä kommentteja ja huomaavat pienen "mainoksen" Peurungalle tässä =D

      Poista
  6. En tunne sua, ainoostaan tiiän vaa, mutta tunnut aivan mahtavalta tyypiltä. OOt ollu pari kertaa lehdessä ja ollaan perheen kanssa pohdittu, että miten voikaan olla noin positiivinen ihminen. Uskomatonta! Kovin moni ei pystyisi samaan, jos joutuisi pyörätuoliin. Mää voisin kirjottaa tähä vaikka miten pitkän tarinan mut jätän sen vähä vähemmälle :D

    VastaaPoista
  7. Ihana teksti, oot niin positiivinen ja avoin! :) Ite seurustelen MS-tautia sairastavan kanssa, ja tulee mietittyä paljon, miten muut asian näkee. Kun ne ei nää sitä meidän ihanaa yhdessäoloa ja arkea, vaan sen sairauden ja pelot sitä kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ymmärrän ton, että tulee mietittyä miten ihmiset asian näkee. Mulla on sama, yleensä vanhemmat ihmiset heti tulevat säälivästi kyselemään mun "sairaudesta"...

      Poista
  8. Luin sen lauantain lehtijutun ja täytyy todeta että antoi erittäin hyvän ja positiivisen mielen jotenki! Sä oot nii pirtee aina ku näitä tekstejä lukee ja se haastattelu vielä lisäs sitä tunnetta, jatka samaan malliin (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahh se oli aika hauska haastattelu =) Kiitos!

      Poista
  9. Olipa hyvä kirjoitus - tämäkin! Ajatuksia herätti näin vanhemmassakin tantassa - eli miten itse asennoidun vammaisiin, pyöriksiin - kaikkeen erilaiseen (siis itsestä katsottuna erilaiseen)....

    Aivan ihana tuo otsikkosikin - ja jos näillä kirjoituksillasi saat aikaiseksi tätä ajatusvirtaa muissakin kuin minussa, niin todella upeaa!

    Jatka samaan malliin - lisäksi rehellisyytesi on erittäin hyvä asia (tunteet ennen vammaisia kohtaan jne...)

    Ihanaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) Ja mahtavaa jos sain ajatukset liikkeelle näistä asioista, se oli tarkoituskin.

      Poista
  10. Oi vitsi, oon lukenu kaikki sun kirjotukset ja aina meinaa tulla iha tippa linssiin, yleensä sen takia kuinka elämän haluinen oot! ((: En kyllä harrasta blogien lukemista mutta tätä sun blogia ei vaan voi olla lukematta! Mahtavaa Japukka kuinka kaikesta huolimatta jatkat noin elämää! (: Ja kyllä ainaki mun mielipidettä pyörätuolilaisia kohtaan oot muuttanu ja paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih kiitos paljon! :) Ja sullekin täytyy sanoa, että tosi hienoa jos oon saanut mielipiteitä muutettua!

      Poista
  11. Sulla on positiivinen tapa kirjoittaa. Sinä olet selviytyjä ja näet auringon pilven takaa. Aurinkoa elämääsi jatkossakin ;)

    VastaaPoista
  12. Sun asentees on jotain aivan uskomatonta ! Tiäkkö ku kouluissa (ja muuallaki) on aina kaikkia kamppanjoita erilaisuuden hyväksymisestä, niin sut pitäis laittaa semmoseen keulakuvaks kertomaa lapsille ja nuorille sun asenteesta ja siitä mimmosta sun elämä on.

    VastaaPoista
  13. Sun pitäs kirjottaa kirja :D tää blogiteksti oli niin ihana ja elämänilonen, että melkein kyyneleet tuli silmiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä tulis tylsä kirja :D Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  14. Harmi ettei täällä meilläpäin saa tuota keskisuomalaista mistään käsiin,en usko että juttusi julkaisemiseen täällä ois ko. lehdellä mitään vastaan,voisihan sen heiltä kysästä.En haluais jäädä paitsi mistään suhun liittyvästä kun olet niin valloittava persoona,aivan uskomaton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh.. No niin mä mietinkin et kysäisisin ihan sieltä keskisuomalaiselta et saanko julkasta sen jutun.. :)

      Poista
  15. Ootko ajatellut sellasta kun kouluissa käy kaikenlaisia valistajia kertomassa milloin mistäkin,niin kävisit vaikkapa kouluissa joita olet käynyt itsekin kertomassa itsestäsi ja levittämässä tota sun positiivisuuttasi.Oppilaat saisi kysellä sulta ja vastailisit,näin suvaitsevaisuus pyöris ihmisiä kohtaan lisääntyisi toivottavasti?Luulisi kouluillakin olevan kiinnostusta kun saisi näinkin "tunnetun esiintyjän", "Jyväskylän positiivisin"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä olen miettinyt. Mutta musta tuntuu, että jos nyt menisin jonnekin esim. yläastelle niin ei siellä kukaan kysyisi multa mitään. Ei sen ikäiset uskalla, varsinkin kun mä olen vain muutamia vuosia vanhempi kuin he. Mutta muuten erittäin hyvä idea :)

      Poista
  16. Löysin blogisi pari viikkoa sitten, ja kahlasin samantien kaikki postaukset läpi :D Pakko sanoa, että olet aivan mieletön tyyppi, kaikki kunnioitus sinne!

    Näin sairaanhoitajaopiskelijana ja paremmin anatomiaa ymmärtävänä, tuo lista onnettomuudessa saamistasi vammoista kuulostaa kyllä tosi hurjalta. Kun siis vertaa siihen, että elät nykyään pyöristä lukuunottamatta aivan normaalia elämää - et ilmeisesti joudu olemaan jatkuvalla lääkityksellä?

    Tästä postauksesta ja tuosta suhtautumisesta liikuntavammaisiin tuli mieleen, että oletko ikinä huomannut että sinua katsottaisiin baarissa/terassilla/ylipäätään alkoholia nauttiessasi kummaksuen tai kieroon? Tarkemmin kun ajattelin, niin tajusin, etten olen koskaan nähnyt pyörätuolissa istuvan juovan, vaikka aika paljon (heh:D) onkin baarissa tullut vietettyä iltoja - johtuu varmasti juuri siitä, että usein pyörätuolissa istuu juurikin vanhus, vakavasti kehitysvammainen tai muuten monisairas henkilö. Outo kysymys ehkä, mutta tulipahan mieleen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) En joudu olemaan jatkuvalla lääkityksellä, oikeastaan mulla ei ole lääkityksiä ollenkaan. En ole huomannut, että mua katsottais missään kummaksuen tai kieroon. Tai ehkä ihmiset on jo niin tottunut muhun noissa mun "kantabaareissa" ym :D Eikä ihmiset aina edes tajua, että olen halvaantunut.. tai siis ehkä he ajattelevat että olen väliaikaisesti tuolissa sillä näytän niin normaalilta, joten alkoholi ei vissiin sen takia häiritse =)

      Poista
  17. Tämä blogisi on avannut silmämme,eli olemme huomanneet että katselemme paikkoja kaupungilla nykyään pyöris ihmisen näkökulmasta.Tulee kiinnitettyä huomiota siihen miten pyörätuolilla pääsisi liikkumaan.Tänäänkin Hanna totesi "kuinkahan se jassu olisi tuostakin paikasta selvinnyt"Saatatpa olla se henkilö joka blogillasi herätit ja pakotit ottamaan nämä esteettömyysaiat tosissaan.
    Vaikka toisaalta taitaa nykyään olla kuitenkin melko helppo päästä liikkumaan vai onko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahh voi että :) Kyllä on suht hellpo päästä liikkumaan, vaikkakin tosi monissa paikoissa on kyllä joo jonkilainen ramppi tai muu sellainen, että pääsee avustajan kanssa. Eli ne on jätetty samperin jyrkiksi, sillä lain mukaan ei tarvitse yksin päästä liikkumaan.. se on harmi. Mutta varsinkin Jyväskylässä on melkosen helppo liikkua!

      Poista
  18. Sulle on haaste mun blogissa! :) Oot ihanan aurinkoinen ja lämmin ihminen :)

    VastaaPoista