Toivottavasti ehdin julkaisemaan tämän postauksen vielä ennen kahtatoista, kuten lupasin. Siis lupasin tehdä tämän ennen kuin viikko vaihtuu. Moni siis toivoi aiemmin multa postausta pyörispukeutumisesta, joten enköhän inspiroi sellaisen..
Tässä kolmen vuoden aikana on tullut kokeiltua erilaisia vaatteita ja kenkiä, jotka eivät ole sopineet mulle lainkaan istuma-asennon vuoksi tai eivät muuten vain ole olleet kovinkaan käytännöllisiä. No.. eivät mun kaikki vaatekokeilut ole olleet niin hemaiseviakaan. Näistä kaikenmaailman kokeiluista oppineena olen löytänyt itselleni sopivia.. juttuja? Materiaaleja, helpotuksia? En osaa selittää, mutta tässä olisi mun pyörispukeutumisesta ensimmäisenä mieleen juolahtaneet asiat:
venyvät materiaalit - ehdottomasti!! Helpointa pukea, istuu yleensä ihan hyvin ja tuntuu päällä hyvältä.
lyhyet takit - pitkistä takeista on turha edes haaveilla.. Ei olisi kovinkaan helppo saada istumaan hyvin tai helposti päälle. Eli lyhyet takit ovat juuri sitä, mitä mä tarvitsen!
nauhalliset/vetoketjulliset kengät - kengän "suuaukon" avaaminen mahdollisimman suurelleen helpottaa kummasti jalkaa, joka ei jännity, sujahtamaan sisään. Saappaissa koko varren mittainen vetoketju on ehdoton!
Mut yllätti suuresti se, että löysät housut on muuten hankala pukea päälle. Varsinkin vessassa. Siellä ne jäävät aina johonki reunaan kiinni eivätkä edes asetu nätisti. Mä olen henkilökohtaisesti jättänyt (ainakin toistaiseksi) hyvästit iki-ihanille kollareille. Ne eivät vaan yksinkertaisesti asetu ja pyörivät miten sattuu päällä. Housuista ongelmallisia ovat mun mielestä myös farkut. Miehille ne ehkä sopivat, mutta mun ruikulakintuille on mahdotonta löytää tarpeeksi tiukkoja farkkuja, joissa vyötörö olisi kuitenkin tarpeeksi iso.. onneksi on olemassa legginsit!!
Äsken mainitsinkin pitkien takkien hankaluudesta, mutta eivät yläosaston hankaluudet siihen loppuneet. Kauluspaitoja on myös hankala käyttää. Ainakaan mä en ole löytänyt nätisti istuvaa kauluspaitaa. Ne ovat aina niin pitkiä ja kelatessa olkapäätkin nousevat rumasti ylös. Mun onnekseni kauluspaidat eivät ehkä ole muutenkaan se mun juttu. (Heh ylläolevassa kuvassa mulla on kuin onkin kauluspaita - Espanjan lyhyt löytö!!)
Muita ongelmallisia tapauksia pukeutumisessa ovat juhlamekot ja valkoiset pitkähihaiset. Juhlamekoissa materiaalit ovat yleensä napakoita ja tyköistuvia - seisoma-asennossa. Eli kun istun niin monet mekot rypistyvät vatsan kohdalta inhottavaksi "makkaraksi", joten juhlamekon valinnassa ei pelkkä kaunis ulkonäkö riitä.. täytyy valita myös istuma-asentoon soveltuva kangas. Sitten ne valkoiset pitkähihaiset, no tarvitseeko edes mainita? Hihat! Kelatessa ei mene kauankaan kun kaunis valkoinen pinta on värjäytynyt mustaksi ja se siitä puhtoisesta paidasta.
Edelliset ongelmat tai miinukset pyörispukeutumisessa eivät mua kovinkaan paljoa harmita. Enemmän mua harmittaa se, että shortseista on lähes turha haaveilla kesällä. Ainakin siis muodikkaista sellaisista. Tämäkin on mun mielipide omalle kohdalleni. Ehkä on monia muita pyöristyyppejä joilla ei ole tätä ongelmaa. Mun jalat kun ovat millaiset ovat (ruikelokuikelot, haha), niin shortsit eivät todellakaan näytä kovin kauniilta. Eli ne ovat poissa pelistä. Tyydyn capreihin tai ohuisiin legginseihin. Toinen juttu, mikä joskus harmittaa, on se etten voi kantaa kauniisti upeita käsilaukkuja. Yksiolkaiminen laukku ei pysy nykyisen pyörikseni takana ja sylissä sen täytyisi olla melko pieni, jotta näyttäisi edes hitusen järkevältä. Noo.. säästyypähän rahat!
Jottei aivan menisi masenteluksi niin kerron myös niistä plussista, joita mun pukeutumisestani löytyy. Kengät säilyvät aikalailla puhtaampana kuin kävellessä! Ellen sitten kolauta niitä auton kylkeen siirtymisessä.. juu, tätä käy aivan liian usein. Housuja voi ostella mielin määrin monissa eri kuoseissa - legginsit eivät maksa lähellekään niin paljon kuin yhdet parit farkkuja. Lisäksi mun ei tarvitse miettiä vaatteita valittaessa miltä asu näyttää seistessä JA istuessa. Mietin vain miltä se näyttää nyt (ja ehkä joskus muistan miettiä kuinka paita/takki nousee hartioista kelatessa).
Jotkut ovatkin kysyneet multa "onko sormukset tai pitkät kynnet tiellä kelatessa?". Eivätpä oikeastaan. Kellot, rannekorut ja sormukset ovat mulle ainakin niin arkipäivää, etten edes huomaa niitä kelatessani. Ehkä jos jostain niistä (esimerkiksi rannekorusta) roikkuisi hapsuja tai irtonaisia kettinkejä, niin ne olisivat nopeasti pinnojen välissä. Pitkät kynnetkään eivät ihme kyllä pahemmin tule eteen kelatessa. Paitsi eilen.. mun nahkahanskat eivät meinanneet mahtua enää (liian)pitkien kynsieni päälle ja kelatessa sen huomasi. Kynsiä alkoi aristaa aivan tajuttoman paljon, sillä koko kelausmatkan hanska painoi kynsiäni alaspäin kohti sormea (emmä tiedä minne).. auts. Missä viila??
Hanskoista tulikin mieleen! Hanskat ovat aivan must. Kesällä, talvellä, sateella ja kurassa. Milloin vain. Ne suojaavat käsiä palamiselta (kesällä alamäessä), paleltumiselta (tästäkin kokemusta hrr), likaantumiselta ja niillä saa paremman otteen kelausvanteesta myös kostealla. Hanskoja kuluukin monta paria vuodessa, ainakin kun kelaa suht. paljon. Millään muulla ei ole väliä, kunhan on haskat. Hahah.
Vastaan loppuun vielä usein kysyttyihin kysymyksiin:
Kauanko mulla meni aikaa oppia pukemaan sujuvasti?
- Hmm puoli vuotta. Okei, neljä ensimmäistä kuukautta makasin sängyssä. Eli ehkä pari kuukautta? Tai tarkemmin ajateltuna varmaan lähes pari vuotta meni, että opin pukemaan niin kuin nyt. Tästä en enää usko oppivani nopeammaksi tai sujuvammaksi pukijaksi.
Kuinka mä puen?
-Tarkennukseksi haluan alkuun kertoa, että paidanhan puen kuten muutkin. Siis kävelevät. Paidan pukemisen opetteluun ei mennyt aikaa kuin sen verran, että sain voimia paidan nostamiseen. Paidat ja takit puen siis tuolissa istuessa.
Housut, sukat ja kengät opettelin pukemaan pikkuhiljaa rauhassa. Helpointa se oli aluksi makuuasennossa, mutta nykyään vaihdan housut useimmiten istuvilteen - tuolissa, sohvalla tai vaikka ihanasti pöntöllä xD
Mahdunko sovituskoppeihin?
- Kyllä :D Tämä on aina hauska kysymys. Jyväskylässä olen törmännyt tasan yhteen kauppaan, jonka sovituskoppiin en mahtunut talvirenkaideni kanssa. Muualla en muista koskaan törmänneeni vastaavaan. Housuja en kyllä mielelläni kaupoissa sovittele. Kengät pois - housut pois - housut päälle - housut pois - housut päälle - kengät jalkaan.. huh en jaksaisi pienessä kopissa äherrellä sellaista. Ostankin onneksi lähes aina legginsejä tai juoksuhousuja, joista useimmiten mulle sopii yksi ja sama koko. Jos osuu väärä koko kohdalle, niin voihan tuotteen palauttaa/vaihtaa :)
Tällaista mun pukeutumisestani. Mitä en muistanut mainita? Kiinnostaako ketään eri vuodenaikojen pukeutumisen tärkeitä huomioita?
Nyt toivottelen ihastuttavia keväisiä päiviä kaikille ja lähden iltapalalle!
xoxo, Jassu