maanantai 21. marraskuuta 2011

viikko julkkiksena

Nyt paljastan, mistä jännistä jutuista kirjoittelin tänne viime viikolla! Eli siis mun luona kävi toimittajia ja kuvaajia tekemässä parikin juttua.

Ensimmäinen oli Iltalehteen:
iltalehti.fi 
Ja tässä kuva paperilehtisestä:
klikkaile tätä

Korjaisin yhden jutun tuosta tekstistä! Eli tuossa sanotaan, että omaisille oli alussa sanottu, etten puhuisi tai muistaisi mitään. No asia ei aivan ollut näin: Lääkärit eivät osanneet sanoa kuinka tälli oli vaikuttanut aivoihini. Mahdollisuus muistamattomuuteen tai puhumattomuuten oli. Onneksi aivokolauksesta ei jäänyt jälkeäkään muhun :)

Seuraava juttu onkin Keskisuomalaisessa. Eli mä pääsin kuin pääsinkin Vuoden Keskisuomalainen-kilpailussa kymmenen parhaan joukkoon! No, meistä kaikista finalisteista tehtiin videohaastattelut nettiin. Tämä uusi äänestys (äänestetään voittajaa) alkaa ilmeisesti tänään ja voittaja julkaistaan 21.12.2011. Suosittelen katsomaan myös videon Petri Grönholmista! Mahtava mies!
ksml.fi

Tämmöisiä juttuja tein viimeviikolla. Oli aikalailla erilainen viikko verrattuna muihin, tälläistä se varmaan julkkiksilla on. Kylläkin ainakin kymmenkertaisina tuo haastattelujen määrä. Hui.. Hih! Saa nähdä miten tuossa kilpailussa käy, ja ei muuta kuin jännittämään tuloksia! Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! :)

xoxo, Jassu

perjantai 18. marraskuuta 2011

tsekatkaas

Hui! Kannattaa huomenna tsekata Iltalehti. Siellä saattaa olla juttua eräästä Jasminesta..
Hyvää viikonloppua!

Kuva: Petteri Kivimäki

xoxo, Jassu

maanantai 7. marraskuuta 2011

monday

Ihanaa maanantaita ihanat! Mietin tässä eilen illalla, että olisi joskus kiva tehdä postaus eri meikeistä. Mä olen nimittäin suorittanut tässä testausta minkä merkkiset meikit ovat parhaita.. Mutta tulin siihen tulokseen, että sellaisella postauksella menettäisin suuren osan lukijoistani, ja eihän se nyt olisi kivaa. Sillä olen saanut kiitosta juuri siitä, että tämä ei ole mikään perus hiukset-meikki-vaatteet -blogi. Päätinpä siis jatkaa samaa rataa kertomalla silloin tällöin etenevästä kuntoutuksestani sekä kirjoittamalla mm. viikonloppujeni tapahtumista.

Mun täytyy tuottaa teille pienimuotoinen pettymys: mä en ole pitkään aikaan tainnut oppia mitään uutta tällä tuolilla! Enkä ole edes kerennyt missään välissä reenailemaan autosta pois siirtymistä aivan itsekseni.. noh ehkäpä mulla on aikaa harjoitella noita asioita. Onhan mulla iloisiakin uutisia: remontti etenee! Mulla on ihan kohta valmis wc. Vihdoin, jipii!

Ainiin, voisin ehkä vihjaista teille, että multa pyydettiin taas juttua lehteen (kerron lehden nimen myöhemmi..hihi). Mutta siis, mitä ihmettä, haluavatko ihmiset tosiaan vielä lukea jotain musta? No eihän se mua haittaa, onhan tämä toimittajille juttelu mukava harrastus sinänsä.. Aika kivaa oikeastaan, että ihmisiä kiinnostaa tämä mun tilanne. Ja mulle itselle tulee hyvä mieli, jos saan ihmisiä ajattelemaan elämäänsä hiukan erilailla kuin ennen.

Eipähän mulla tällä kertaa oikein muuta nyt ole. Nauttikaahan alkavasta viikosta (ja vielä hetken edes suht lämpimistä keleistä)!


Mä alan nauttimaan kaverini seurasta nyt! Heissulivei :)

xoxo, Jassu

lauantai 5. marraskuuta 2011

kun elämä ei ole itsestäänselvyys

Vuosi sitten syksyllä olin 18-vuotias abivuoden opiskelija Sepän lukiossa Jyväskylässä. Elin täysin normaalia nuoren naisen elämää, johon kuuluivat vahvasti kaverit, koulu ja bilettäminen sekä tietenkin perhe. Haaveenani oli valmistua seuraavana keväänä ylioppilaaksi, mennä kesätöihin ja mahdollisesti muuttaa kaverin kanssa keskustaan asumaan. Elin jokapäivä täysillä, sillä olin menettänyt muutaman vuoden sisään liian monta läheistä ja ymmärsin, ettei elämä ole itsestäänselvyys. Koskaan ei tiedä mitä seuraavana päivänä tapahtuu.

Tapaninpäivänä 2010 lähdin neljän kaverini kanssa Leville laskettelemaan ja viettämään "maailman parasta" uutta vuotta. Matka tyssäsi kuitenkin lyhyeen. Jossain Oulun tienoilla iäkäs mies ajoi päällemme pakettiautolla. Kolarin varmaa syytä emme ole saaneet koskaan tietää.

Kukaan kolarissa osallisena ollut ei selvinnyt vammoitta vaan jokaiselle tuli pienempiä tai isompia vahinkoja. Minä istuin takapenkillä keskellä ja suurin osa sisäelimistäni vaurioitui (mm. aortta repesi), myös aivoni saivat kolauksen ja kaikenlisäksi halvaannuin. Vieressä istuneelle kaverilleni kävi huonoiten, hän menehtyi.

Minun oli yllättävän helppo sopeutua siihen, etten kävelisi enää koskaan. Olin onnellinen siitä, että olin hengissä. Ensimmäinen ajatus kylläkin tilanteesta oli se, että "kukaan ei halua minun kanssani naimisiin, eikä iskä pääse saattamaan minua koskaan alttarille". Muuten tottuminen ajatukseen tuolissa istumisesta ei vienyt kauan aikaa. Asiaa auttoi varmasti perheeni ja ystävieni tuki. Kaikki ovat olleet mahtavasti mukana kuntoutumisessa. Olen saanut juteltua asiat läpi lähteiseni kanssa, ja tällä hetkellä minun on helppo puhua tapahtuneesta. Lisäksi tiedän, kuinka minusta välitetään, olin sitten kävelevä tai en. Tietenkin välillä tulee niitä heikompia hetkiä ja toivon, että asiat olisivat samalla tavoin kuin vuosi sitten. Pääosin nautin kuitenkin elämästä täysin siemauksin vaikka se hiukan erilaista on kuin ennen.

Sairaala- ja kuntoutusjakso kestivät yhteensä muutamaa päivää vaille kahdeksan kuukautta ja nyt olen ollut kotona kuukauden. Kuntoutus jatkuu pari kertaa viikossa fysioterapian ja kuntosalin merkeissä ja lukion jatkan loppuun ensi keväänä. Omilleen muutto siirtyi  vammautumisen myötä, sillä en ole vielä täysin omatoiminen jokapäiväisissä toimissa. Eli vanhempieni luona asuminen on mielestäni järkevin vaihtoehto tällä hetkellä.

Vapaa-ajalla teen paljon samoja asioita kuin ennenkin. Hengailen kavereiden luona, käyn shoppailemssa ja syömässä ulkona. Muutaman kerran olen baarissakin käynyt, sekä koulussa opettajia moikkaamassa. Ei elämä tähän lopu! Voin löytää jotain uutta ja parempaa tämän myötä.

Voisin muistuttaa kaikkia nauttimaan elämästä täysillä! Ei sitä kannata tuhlata ainaiseen kiukkuiluun ja stressiin. Menkää ulos nauttimaan läheistenne seurasta.

 Kuvat: we<3it.com

Tämä teksi oli siis nuorten lehti Painovirheestä 
 Teksin olen itse kirjoittanut ja jotkin tiedot (mm. kotona olemisen aika) ovat jo vanhoja. Siinä se juttu nyt sitten on :)

xoxo, Jassu

torstai 3. marraskuuta 2011

information

Mä ajattelin nyt tehdä tälläisen lyhyen ja ytimekkään postauksen! Herranen aika, tässä pieni ylläripylläri.. En tiedä edes mitä sanoa, vau!? Onhan tuo aika hienoa, että toimittajat halusivat mut ehdokkaks tuohon. Hih.

Ja seuraavaksi infoa siitä, että Painovirhe-lehti tuli mulle! Mä en vieläkään tiedä mistä sitä saa, mutta näytän teille kuvaa siitä ja jos joku haluaa niin kai voisin kirjoittaa sen siinä olevan teksin tännekin :)

Siinä sitten sellaista pientä tänään. Ainiin ps. kävin eilen ensimmäistä kertaa parturissa (jos vanhojen tanssi kampausta ei lasketa)!! Oli ihanaa. Ja tuli hyvä lopputulos, vaikkei se nyt paljoakaan entisestä muuttunut mutta silti. I like! Pps. kelailin tänään lähemmäs kolme kilometriä, se oli hyvä lenkki se. Ja oli aivan ihana kelikin! Aurinko paistoi ja järvi oli tyyni. Ai että, ihana päivä, jonka kruunasi se kun näin (ja tulen vielä kohta näkemään lisää) ihania ystäviäni.

Vielä loppuun yksi monista ihanista Chisun biiseistä:


xoxo, Jassu