torstai 19. syyskuuta 2013

huomioita sisustuksessani

Muutama päivä sitten tuli vuosi täyteen siitä, kun istuin ensimmäistä kertaa aamupalalla omassa kämpässäni. Muistan sen ensimmäisen aamun fiiliksen erittäin hyvin. Oikeastaan samanlainen olo mulle tulee melko usein kun mietin kuinka ihanaa tässä asunnossa ja tällä paikalla on asua.
Tein jonkinnäköisen asuntopostauksen lutakkolaisuuteni alkuaikoina ja sitä ennen olin tehnyt ainakin Tikkakoskelta asunnonmuutostyöpostauksen. Tajusin eilen, että en ole koskaan kertonut mitä asioita mun piti huomioida asunnon sisustamisessa ja tavaroiden järjestelyssä pyöriksen takia.

Aivan ensimmäiseksi tärkeää oli (ja on) kalusteiden järjestely niin, että mahdun kulkemaan helposti kolhimatta paikkoja (tai törmäilemättä niin, että kaatuisin), pääsen sulkemaan verhot ikkuinoista ja yletyn ainakin useimpiin pistorasioihin. Eikä siinä vielä kaikki..


Joku suositteli mulle ennen muuttoani, että ei kannata laittaa asuntoon lainkaan mattoja. Niin mä aluks ajattelinkin tehdä ja teinkin. Tosin eteiseen taisin ostaa heti alkajaisiksi mustan maton, jotta saan karisteltua pyöriksestä kurat tai lumet siihen ja näin en sotke koko kämppää.  Pian matottomuus olohuoneessa alkoi kuitenkin ahistamaan mua. Asunto näytti kolkolta ja kylmältä, joten päätin lähteä mattokauppaan etsimään mattoa, joka ei rullautuisi inhottavasti renkaiden väliin.


Löysin kuin löysinkin nopeasti toivotunlaisen maton; jämäkkä, kumipohjainen ja pörröinen. Testasin jo kaupassa, rullaantuuko matto etupyörien väliin kun ylitän sen reunan. Valitsemani matto ei jäänyt väliin kertaakaan kaupassa, eikä ole jäänyt myöskään kotona. Eli tein hyvää työtä testatessani maton toimivuutta jo kaupassa.
Tässä vaiheessa mulla oli matto siis eteisessä (sekin kumipohjainen, mutta hiukan liian lörppä, joten jää välillä rullalle) ja olohuoneessa. Kokemuksesta tiesin, että voin löytää maton, joka ei ole haitaksi, joten aioin hankkia sellaisen myös makuuhuoneeseen sängyn vierustalle. Sinne löysin samanlaisen kuin olohuoneessa, mutta paljon pienempänä ja harmaana.
Viimeisimpänä matto-ostoksenani on ollut pikkumatto vessaan. Sekin on kumipohjainen mutta todella lörppö. Se siis jää heti pyörien väliin, jos en jaksa keulia sen reunan yli. Mutta kun vessa näyttää nyt paljon paremmalta.. täytyy siis kärsiä. (vessan matosta ei kuvaa)


Pöydät, joidenka ääreen on tarkoitus päästä istumaan, täytyi myös valita muunkin kuin ulkonäön perusteella. Nimittäin jalkatilan korkeuden täytyy olla sopiva. Usein näin ei nimittäin ole ja jalat eivät mahdu pöydän alle lainkaan pyöriksessä istuessa. Vaikka pöytä olisi päältä mitattuna "normaalikorkuinen" (tiedä sitten, mikä on se normaalikorkeus?) mutta pöydän helma saattaa olla niin pitkä, että se vie monia senttejä pois jalkatilasta ja näin ollen polvet kolahtavat helmaan kun yritän päästä pöydän ääreen.
Toinen tärkeä asia pöydän valitsemisessa on sen jalat. Yksijalkainen pöytä on kaikista pahin, ainakin mun mielestä. Jos pöytä ei ole todella suuri, tulee yksijalkaisen alaosa eteen pöydän alle kelattaessa. On varmasti myös muita jalkoja, jotka eivät ole niitä parhaimpia pyöriksen kanssa, mutta siinä yksi esimerkki, joka tulee varsin usein vastaan esimerkiksi ravintoloissa.


Mun kriteereitäni pöytiä valittaessa oli siis; väri, korkeus ja jalat. Keittiönpöydän tahdoin näiden lisäksi olevan jatkettava mahdollisia juhlia varten. Tuon allaolevan "tietokonepöydän" ostin jo vanhempieni luona asuessa ja silloin halusin pöydän olevan kapea, mutta siihen tuli mahtua tietokoneen lisäksi telkkari. Löysin sitten tuon tason, joka on alunperin tarkoitettu sängyn päätyyn ja pyörillä rullattavaksi sängyn päälle. Mutta toimiihan se näinkin, kai?


Mun asunto ei siis ole inva-asunto, eikä tätä ole remontoitu lainkaan mua varten. Eli kaapit ovat korkeita ja hyllytila mun ulottumattomissa. Onnekseni tässä asunnossa on paljon kaappitilaa ja sain järjestettyä tavarani kaikkien kaappien alahyllyille. Eli mulla on kaikki ylähyllyt tyhjillään.
Keittiössä kaikki astiakaapit ovat valitettavasti tiskialtaan ja hellan yläpuolella, joten joudun säilyttämään astioitani eteisessä keittiötä lähinnä olevassa kaapissa.
Vessassa säilytystilat ovat keittiön tavoin ainoastaan korkealla, joten pussukoiden ja korien avulla olen saanut meikkini ja hiustuotteeni suht nätisti säilymään pyykinpesukoneen päällä. Näiden lisäksi ostin kyllä pienen rullakärryn(?), jonne sain osan purnukoistani.. muuten mun koko vessa olisi täynnä niitä.


Sohvan valinnassa piti myös huomioida pyörätuoli. Varsinkin kun ostin ensimmäisen sohvani. Silloin sohvan penkkien piti olla lähellä pyöriksen istumakorkeutta, jotta siirtymiset olivat mahdollisimman helppoja. Mulla sohvan valinnassa oli tärkeää myös se, miltä sohva tuntuu. Sillä mun selkä väsyy todella nopeasti huonolla sohvalla. Plussana ensimmäisessä sohvassani oli se, että jalat sai nostettua vivusta vetämällä yläastentoon, joten jalkojen aston muuttui normaalista 90 asteen kulmasta aina sohvalla istuessa.
Viime keväänä mä kuitenkin halusin muutosta sisustukseen ja päätin hankkia uuden sohvan. Halusin divaanin, sillä se toi muutaman istumapaikan lisää olohuoneeseeni. Tämän toisen sohvan kohdalla en paljoakaan miettinyt sohvan korkeutta. Olen oppinut siirtymään eri tasoilta toiselle, joten pyöristä matalampi sohva ei enää haittaa. Nyt tärkeämpää on se, että mahdun kulmaosasta huolimatta yhä kulkemaan asunnossani helposti. Muutaman kaupan kiertelyllä löysin jälleen unelmieni sohvan; pikkudivaani, valkoinen, syvä istuma-asento ja käsinoja, jonka avulla hyppään pyörikseen.

Näiden edellämainittujen lisäksi sisustuksessa oli alussa huomioitava myös juuri mulle sopiva sänky. Tai pikemminkin patja. Patja joka ei aiheuta (ainakaan helposti) makuuhaavoja eikä ole liian pehmeä tai kova selälle. No, sänkyhän mulla oli ollut jo kauan valmiina, joten sitä ei uuteen asuntoon tarvinnut erikseen hankkia. Yksi asia, joka mulle vielä tulee mieleen, on peilit. Niiden asettelemisessa on myös huomioitava se, että pyörisläinen ei ole yhtä korkella kuin ihmiset yleensä. Eli mä olin itse näyttämässä minne peilini halusin, jotta varmasti näen niistä niin kuin pitää. Välillä kyllä tuntuu siltä, että ilman sopivankorkuista peiliä olisi helpompaa :D

Tällaisia huomioita mä jouduin tekemään laittaessani omaa asuntoa kivaksi. Jatkossakin sisustusta uusiessani joudun näitä asioita pohtimaan. Olisiko sulle tullut mieleen, mitä kaikkea pyöriksestä käsin joutuu miettimään? Tuliko jotain uutta? Tai unohtuikohan multa vielä jotain..?

Ihanaa päiväpäivältä pimenevää syksyä kaikki!
xoxo, Jassu

47 kommenttia:

  1. Tosi mielenkiintoista lukea sisustuksesta sinun näkökulmasta :) Kämppäsi näyttää muuten aivan unelmalta!

    VastaaPoista
  2. Joo, kämppäsi on tosi kiva. Oli kiva kuulla, mitä kaikkea pitää huomioida. Tuo mattoasia ei tullut edes mieleeni. Eikä sohva. Kaappiasiasta olin kyllä kuullut, mutta nuo muut oli uutta. Tee jatkopostaus, jossa näytät noita siirtymiä. Kuinka siirryt esim. sohvalle pyöriksestä ja takaisin.

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti et pahastu tästä, mutta kerron rehellisen mielipiteeni sun asunnostasi, sillä ajattelin että ehkä se antaisi sinulle ajatuksia.

    Sun kämppä... Se on tosi vaisu ja persoonaton. Huomaa, että et ole vielä löytänyt omaa tyyliäsi. Olet niin nuori ja vielä kaupallisuuden armoilla tietenkin. Lisäksi pyöräsi sotkee kuvioita, etkä koskaan voi hankkia sellaista asuntoa kuin haluaisit. Et voi ikinä ottaa kaksikerroksista asuntoa missä on portaat, koska asut yksin (luultavasti aina, ja kukaan ei jaksa kokoajan olla vetämässä sua ylös ja alas portaita), etkä omaa puutarhaa (puutarhanhoito vaatii jalat).

    Miten olet ajatellut näistä asioista? Miten meinaat pärjätä kun huomaat ettet voi koskaan hankkia normaalia kotia ja perhettä.

    -Kiinnostunut anonyymi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En pahastu. Oman mielipiteensä saa sanoa ja kysymyksiä heitellä, niinkun oon sanonut.
      Ai, mun mielestä mun kämppä on kiva, mutta saat olla tota mieltä. Hahah ehkä mä sitten olen kaupallisuuden armoilla.. tietenkin :D
      Mistä tiedät millaisen asunnon haluaisin? Itseasiassa sain jo ekaks asunnoks just unelmieni asunnon, että..
      Jos haluaisin portaallisen asunnon, voisin rakennuttaa hissin (ja siihenkin vaihtoehtoja on monia!), sekä kyllä puutarhaa pystyy hoitamaan pyörätuolistakin käsin. Siitähän saisi vaikka kuinka upean, jos vain haluaa ja jaksaa hoitaa.. Luulen kyllä että ei mun taidoilla kasvatettais kaunista puutarhaa.
      En ole pahemmin tällaisia asioita miettinyt, sillä pidän itsestäänselvyytenä, että kaikki tulee onnistumaan. Ja saan vielä unelmieni talon (sillä asunnon oon jo saanut). Ja kuka määrittelee normaalin kodin ja perheen? Normaali koti = kakskerroksinen asunto? Normaali perhe = kaikki kävelee? Okei.
      Siinä mun ajatuksia :)

      Poista
    2. Hei älä välitä. Oon aatellut ihan päinvastoin, et kukahan on se onnekas joka saa noin kauniin, hauskan, paljon kokemastaan viisastuneen omakseen. Oon niin varma että susta kilpaillaan.

      Poista
    3. Edelleen pakko nostaa hattua sulle Jasmine!! :)

      -N

      Poista
    4. Mä taas tykkään japukan asunnosta tosi paljon :) Niin siisti äja raikasta ja valoisaa. Paljon kivoja yksityiskohtia, ainakin kuvien perusteella.

      Taas tosi kiva postaus, ei tullut minullekaan koko mattoasia edes mieleen.

      -Yks vaan

      Poista
    5. Mäkin tykkään asunnosta tosi paljon! :) ja toi "kiinnostuneen anonyymin" kommentti normaalista perheestä oli täysin naurettava , mikä on kenenkin mielestä normaali ja olen kyllä aivan varma että jassu tulee saamaan ihanan oman perheen tai parisuhteen tai mitä vaan aikanaan haluaa :)

      Poista
  4. Huh huh tuota edellisen kommenttia. Minä kävelen, ja halusin silti ehdottomasti yksitasoisen kodin. Pihankin haluan olevan mahdollisimman pieni, koska en jaksa/halua sitä hoitaa. Ja meillä on normaali koti & perhe. Sinun unelmasi voi olla tuo kaksitasoinen talo & puutarha. Mutta en usko, että Jasminan tarvitsee mistään ns. luopua vaikkei kävelekään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mäkään usko, että mun tarvitsee mistään (unelmista) luopua vaikken kävele :)

      Poista
  5. Täällä toinen ano kommentoi: aivan ihana sun asunto, mulla on just samanlainen tyyli, ja voin kertoa, että minä todellakin tiedän ja olen löytänyt oman tyylini. Näin ollen uskon vahvasti, että myös Jasmine on sen löytänyt :) Ja tuohon "normi perhe" juttuun kommentoin sen verran, että mulla on tuttu, joka istuu pyörätuolissa, hänellä on aviomies, 2 lasta, pienen pieni koiranpentu ja kyllä, 2-kerroksinen omakotitalo. Ja he elävät aivan normaalia arkea, ihanaa elämää. Kaikki on mahdollista, kun vain luottaa unelmiin. Raikasta syksyn jatkoa Japille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä mäkin olen löytänyt tosiaan tyylini, vaikkei se varmasti kaikkia miellytäkkään! Totta, kaikki on mahdollista. Kiitos hyvää syksyn jatkoa sinnekin :)

      Poista
  6. Heissan!

    Löysin blogisi vasta vähän aikaan sitten ja täytyy sanoa, että olen pitänyt kovasti! On mukavaa lukea jonkun muunkin ajatuksia, joka kulkee pyöriksellä. Avopuolisoni halvaantui kaksi vuotta sitten onnettomuudessa. Meillä on juuri saatu keittiöremontti valmiiksi ja siinä oli juurikin kamalasti miettimistä! Kaikki alakaapit vaihtuivat laatikoiksi ja hella muuttui erillisuuniksi ja induktioliedeksi, joka on alapuolelta auki, jolloin on pyöriksellä parempi päästä ääreen. Ootko ite huomannut / koetko perushellojen olevan hankalia ruuanlaitossa (lähelle pääsy yms.)? Meillä piti keittiössä miettiä pistorasiatkin uusiksi, onneksi löytyi hyviä ratkaisuja :) Yleensä pistorasiat on kovin kaukana ja mun miehellä oli ainakin hankalaa niihin kurkottaa jne.

    On kiva lukea sun blogia, saa itsellekin omaan kotiin hiukan vinkkejä ja niksejä :)

    Ja kiinnostuneelle anonyymille tiedoksi, meillä on se unelmien OMA koti, juuri sellaisenaan kuin halutaan ja löytyy jopa puutarha, jossa se kulkeminen ja hoito onnistuu. Ei ole rappusia, kuka niitä muutenkaan jaksaisi rampata? itse 10 v. kolmikerroksisessa talossa asuneena voin sanoa, että alkaa jossain vaiheessa nyppimään. Yhdessä tasossa on iisimpää :)

    Jatka Jassu samaa rataa, mä en ainakaa halua että lopettaisit tämän blogin kirjoittamista (viittaan aiempaan postaukseen) ! Hyvää "vertaistukea" ;) Oli myös kiva lukea sun vanhempien ajatuksia, löytyi paljon samaistumisen kohteita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiva saada lukijoiltakin "vertaistukea" =) Juu oon huomannut, että onhan perushelloilla kokkaaminen hieman hankalaa, vaikkakin oon jo tottunut siihen hommaan. Sitten joskus omaan asuntoon kyllä remontoin helpommat oltavat keittiöön!
      Hahaa, puutarhan tosiaan saa helpoksi liikkua myös pyörisläiselle - ja varmasti upean sellaisen!
      Jatketaan samaa rataa ja kiitos kovasti!!

      Poista
  7. Musta on tosi hauskaa, että sä julkaiset näitten kiusaaja-anojen kommentit ja vastailet niihin hyväntuulisen kohteliaasti provosoitumatta. Se tuo musta hienosti esille noitten kommenttien älyttömyyden, paljon paremmin kun mikään muu tapa toimia niiden suhteen. Yleensä ku sanotaan, että joku lapsellinen käytös on naurettavaa, niin ei kai sitä useasti kuitenkaan ihan oikeesti naurata. Mutta mä nauroin ihan ääneen kun luin ton yhden kommentin ja sun vastauksen. You go girl!!

    Manna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa! Olen kylläkin enää julkaissut vain murto-osan tuollaisista kommenteista. Mutta kuten sanoit, ne on älyttömiä ja eihän niille voi kun nauraa.

      Poista
  8. Täällä kommentoi pitkäaikainen lukija, ensi kertaa kommentoiva. Olipa edellisen anonyymin ajatus mikä hyvänsä, en voi kuin ihailla Jassu sinun elämänasennetta! Ihania, avoimia ja elämänmakuisia blogitekstejä ja mielenkiintoisia "insightteja" pyörisläisen elämään :) Kävely ja juokseminen poislukien en usko että mikään on sinulle pyörisläisenä mahdotonta. Vaikka itse kävelen, en minäkään pihaa ja puutarhaa jaloilla hoida ;) Enkä usko että sun tarvii siihen kaksikerroksiseen taloon hissiä hommata, sille onnekkaalle nuorelle miehelle joka sinut joku päivä saa, olisi suuri onni saada kantaa oma rakkaansa vaikka maailman huipulle! Kaikkea hyvää ja ihanaa syksyä toivottelee, Nem.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah hyvä kommentti "en minäkään pihaa ja puutarhaa jaloilla hoida"! Voi kiitos paljon Nem :)

      Poista
  9. Kylläpäs tuolla "kiinnostuneella anonyymillä" on kiviä vaginassaan, tai kaillioita, huhhuh. Tsemppiä sulle Jassu ja jaksamisia kaikkiin asioihin! Olis kyä tosi kiva päästä tutustumaan suhun lähemmin, oot niin ihanan persoonallinen ja aurinkoinen, että blogisi saa mut aina hymyilemään(:

    VastaaPoista
  10. Miten sä nukut? Ootko koko yön yhdessä asennossa vai pystytkö vaihtaa kylkee tai menee mahalleen jne? Entä ku meet sohvalle, ni jos haluut sohvan vasemmasta reunasta oikeeseen reunaan ni onnistuuks se ilman pyöristä? Siis jotenki käsivoimilla? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä oon yhdessä asennossa yön, mutta joinakin öinä kun en nuku ihan sikeästi saatan hiukan pyöriä sängyssä, eli pystyn vaihtamaan puoliunessa kylkeä. Onnistuu sohvalla liikkuminen ilman pyöristä, käsivoimin tosiaan :)

      Poista
  11. "koska asut yksin (luultavasti aina, ja kukaan ei jaksa kokoajan olla vetämässä sua ylös ja alas portaita)"

    Anteeksi, mutta nyt on pakko puuttua tähän "luultavasti aina" -kohtaan
    Tämän anon mielestäkö Jassu ei voi ikinä löytää kumppania/kämppistä/tms, jonka kanssa asuu tulevaisuudessa saman katon alla? Mitä ihmettä...
    Aivan yhtä hyvät mahdollisuudet siihen on myös pyörisläisellä kuin kävelevälläkin henkilölllä.

    VastaaPoista
  12. Tää oli tosi hyvä postaus! Oon jääny jo muutenkin koukkuun tähän sun blogiisi, tästä säteilee onnistumisen ilo ja elämä!
    Postaus varmasti pisti joillekkin aivorattaat pyörimään. Mulla tuli tästä mieleen eräs koulutehtävä jonka jouduin opiskeluvaiheessa tekemään; mitä muutoksia pihaasi/taloosi joutuisi tekemään, jotta pyörisläinen voisi tulla vaikka käymään :D

    Ja musta sun asunto on ihana, tosi valosa ja avara :)

    VastaaPoista
  13. Tosi mielenkiintoinen postaus! :) Tästä tulikin mieleeni, että miten sä siivoat? Pystytkö esimerkiksi imuroimaan tai luutuamaan, vai viekö kaikki tällainen aivan tuhottoman paljon aikaa? Saat varmasti jossain määrin siivousapua, mutta missä määrin?

    VastaaPoista
  14. Mistä oot ostanut ton sun sohvan? Onko se kangasta vai nahkaa? Tosi hieno :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tais olla Askosta ja nahkanen on, kiitos :)

      Poista
  15. Olipas mielenkiintoista lukea tätä! :) en ois osannut todellakaan ajatella noita asioita. Ja vitsi, mäkin haluun vaalean sohvan, näyttää niin kivalta! "Onneks" koira on tuhonnut tota nykyistä sohvaa niin huolella et uuden sohvan ostaminen on ihan perusteltua sit kun toi hauva vähän kasvaa ja viisastuu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva juttu! Vaalea sohva on kyllä erittäin kiva (vaikkakin nyt täytyy olla todella varovainen jos siinä syö..). Nonni nyt on siis hyvä syy alkaa metsästämään uutta sohvaa ;)

      Poista
  16. Hohhoijaa, ton "kiinnostuneen" anonyymin kommentti.
    Musta tää oli ihan älyttömän hyvä postaus ja tuskin sä itsekään haluaisit asua sellaisessa paikassa, missä et pääse itsenäisesti liikkumaan, vaikka olis mikä unelmien bodari sua kantamassa. ;) Mä en ainakaan haluais.
    Korkeat kaapit on sinänsä ymmärrettävät, että on säilytystilaa (ja varsinkin esim. sesonkivaatteet voi pistää jonnekin kauemmas pois), mutta onneksi nykyään on enemmän pyörätuoliystävällisiäkin säilytysratkaisuja ja luovuudesta ei ole koskaan haittaa.. Pistorasiat (varsinkin kylppärissä ja keittiössä) on kyllä usein ihan käsittämättömän hankalissa paikoissa. Tehtiinkö sulle kylppäriin ylimääräinen, matalampi pistorasia? Mä en tajua, miten edes lyhyemmät kävelevät ihmiset ylettyvät niihin järkyttävän korkealla, jossain peilikaapin kulmassa oleviin pistorasioihin...

    Meillä ei ole tällä hetkellä mattoja ollenkaan, kun tuntuu, että ne likaantuvat niin helposti pyörätuolin kanssa - varsinkin syksyn sateilla ja talven loskakeleillä. Oletko itse havainnut samaa ongelmaa? Olis kätevää, jos ois kaksi tuolia (sisä- ja ulkokäyttöön eri), niin ei olis niin paljon likaongelmaa... (mistä vois sit tulla tilaongelma...) Ja varsinkin mulla on kävelevänä sukat aina ihan likaiset, niin olen ruvennut käyttämään sisällä crocseja sun muita tohveleita. Ei sitä vaan voi joka päivä olla imuroimassa ja lattioita pesemässä. Likaiset lattiat on yksi ainoita asioita, jotka päivittäisessä elämässä tuolin kanssa ärsyttää..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuskimpa haluaisin asua niin, etten pääse itsenäisesti liikkumaan. Mutta jos ei olisi muuta vaihtoehtoa, niin en pistäisi pahitteeksi jos joku komistus saisi (joutuisi) mua kantamaan :D
      Ei tehty uutta ylimääräistä pistorasiaa vessaan. Vaan ostin jatkojohdon, jonka saa poispäältä nappia painamalla.
      En oo huomannut sitä ongelmaa, että matot olis likaantuneet pahemmin sateilla tai loskalla.. mun rappukäytävä on niin pitkä, että siinä ehtii jo lähes kaikki kura ja vesi tippua pois ja loput kököt putsaan eteisen matolle :D

      Poista
    2. Hei onpas hyvä ratkasu tuo jatkojohto! Minä oon tuskastellu omassa kodissa just tota pistorasiaan ylettämisongelmaa, kun itse olen huimat 155cm pitkä. Ei oo tuota paljoa ajateltu rakennusvaiheessa, että ihminen saattaa olla lyhyt tai vaikkapa tuolissa. Kiitti vinkistä :)

      Poista
  17. oot niin upee ihminen!! ja niin on sun asuntoski! :)

    VastaaPoista
  18. Tosi mielenkiintoinen postaus, kiitos !:)

    Minäkin viimein sain kahlattua koko blogin läpi, mutta en kuitenkaan niin lyhyessä ajassa kuin monet muut lukijat kommenttejen perusteella.

    Täytyy sanoa, vaikka itse en halvaantunut olekaan olen silti saanut susta aivan älyttömästi voimaa !
    Sairastan crohnin tautia, joka tietysti on aivan eri asia kuin sinun diagnoosisi. Crohnin taudin takia minut on leikattu ja se on johtanut kohdallani avanteeseen. Avanne oli elämäni pelastus, mutta toisaalta ainakin aluksi häpesin sitä todella paljon. Nyt pikkuhiljaa osittain sinun ansiostasi, olen hyväksynyt avanteen osaksi minua. Osaksi, jota ilman elämäni olisi erittäin raskasta ja kivuliasta.

    Kuitenkin haluan jossain vaiheessasa saavuttaa tuon saman kuin sinä. En voi uskoa miten hyvin olet omaksunut pyörätuolin osaksi elämää. Hymyssä suin kelaillen joka päivä, etkä ole antanut sen estää elämääsi ollenkaan !

    Ehkä minäkin vielä jonain päivänä uskaltaudun yleisille uimarannoille tai uimahalliin ylpeästi avannetta kantaen (tai silloin tietty korkin saa päälle) välittämättä ollenkaan mitä muut ihmiset siitä ovat mieltä.

    Tsemppiä jassu ja kiitos ihanista teksteistäsi.

    Jos kommentti kuulostaa liian "epäsopivalta" niin sitä ei tarvitse julkaista. Minulle on pääasia, että sentään sinä luet sen.
    Sinällään on hassua, että lähes kaikista sairauksista voi puhua ja ihmiset ovat niistä kiinnostuneita. Mutta jos sairaus vaikuttaa jollain tavalla ruuansulatuselimistöön ja sen toimintaan, siirrytäänkin yhtäkkiä sellaiselle alueella mistä ihmiset ei halua kuulla. Ainakin oma kokemukseni on, että vertaistukea on välillä todella hankala löytää.

    Ihanaa syksyn alkua !:)


    VastaaPoista
  19. Hyvä pointti toi kytkimellä varustettu jatkojohto... Ollaan itsekin jouduttu miettimään muuton vuoksi mahdollisia viritelmiä, niin toi onkin hyvä, että saa myös pois päältä, kun eihän sitä koko ajan käytä kuitenkaan. :) Kiitti siis vinkistä.
    Ja totta tuo myös, että rappukäytävässä lähtee suurin osa kurasta ja talvella lumista pois. Meillä tultiin vanhassa kämpässä suoraan ulkoa (ja vielä kaiken lisäksi hiekkatieltä) sisään. Se oli rasittavaa, vaikka tieysti siinä oli se hyvä puoli, että pääsi nopeasti ulos. Mutta eipä tarvii jatkossa tehdä lumitöitäkään oven edestä, kun huoltofirma yleensä "unohti". :D

    Mun mielestä sun koti näyttää tosi kivalta. Ei liikaa tavaraa, mukavan valkoista ja vähän väriä siellä täällä. Täytyy itsekin yrittää vähän panostaa, että ei näyttäis niin sekavalta, kun nyt mikään ei tunnu sopivan yhteen keskenään, kun on ollut opiskelijakämppään sieltä täältä kiireessä hankittua.

    VastaaPoista
  20. Tyhmä kysymys: Jääkö sun pyöriksen renkaista mitään jälkiä lattiaan tai pitääkö pyöris jotenkin huomioida lattiamateriaaleissa?

    VastaaPoista
  21. Hih.. Ihana sohvakamu(pöllötyyny) olisi vaan saanut näkyä kuvassa paremmin.

    VastaaPoista
  22. Ihana asunto sulla:)Kaikkea hyvää elämääsi!

    VastaaPoista
  23. Olen habitare messuilla töissä tänä viikonloppuna. Eilen kun kiertelin osastoilla niin huomioni kiinnittyi osastolle jossa oli tehty asunto pyöriksellä liikkuvalle helpoksi. Tulit heti mieleeni ja pitihän sitä mennä tutkiskelemaan. Blogisi takia huomioni on nyt monesti kiinnittynyt asioihin jotka on ennen ollut päivänselvää mutta nyt niitä miettii enemmän. Mutta se on vain hyvä, monien ihmisten pitäisi enemmän miettiä muitakin kuin itseään ja saada uusia näkökulmia elämään :)

    Asuntosi näyttää hienolta ja on kiva huomata ettei se ole niin erilainen kuin muidenkaan ja varmasti myös itse haluat pitää sen niin. Et kuitenkaan ole itsekkään erilainen kuin muut :) hienosti sisustettu ja mukavan valoisa kämppä!

    Mukavaa syksyn jatkoa ;)

    VastaaPoista
  24. Kadehdin sun elämäniloa ja asennetta! Saan aina ihmeellisesti virtaa itekin ku luen sun blogikirjotuksias :) Tästä siivoomaan mun omaa unelmakämppää joka muuten on kans sisustettu tosi samanlaisella maulla ku sun kämppäs! Sohvas on vaan ihanampi :)

    Kokeilin muuten kans fly boardingia hiljattain ja se oli just niin hauskaa ku sanoit! Tosi vaikeeta vaan :P Oot huikee inspiraation lähde ja ihana :) Älä ikinä lopeta blogias!

    VastaaPoista
  25. Jassun bloggaus oli hyvä. Mä en vaan selviä ilman kuraa, en saa pyyhittyä jälkiä, vaikka kuin yritän, vaan likaan paikat eli eteisen ja kastelen parketin. Vaikka vaihdan kuivaan pyörikseen sisällä, en osaisi olla yhden varassa. Vihaan märkää, multaa, loskaa, lunta etc. Lisäksi kelausvanteiden kylmyys inhottaa. En ikinä selviytyisi noin vaalean maton kanssa. Yhdessä tasossa asuminen on ainakin minulle helppoa, on tilaa ja avaruutta eikä pieniä koppeja ja kulmia.

    VastaaPoista
  26. Jasmine! Voi sinä ihana ihminen, minun arvostus on 150 % sinua kohtaan! Kävin katsomassa netissä jakson Sinun onnettomuudestasi. Tarina oli tosi, tosi koskettava ja minullakin tuli tippa linssiin. Sinulla on niin suuresti elämäniloa ja positiivista energiaa, että huhhuh, oletkohan sä koskaan surullinen tai harmissasi? Niinkuin oletkin kirjoittanut, pyörätuoli ei estä elämää ja unelmia! Minun oli pakko saatava laittaa sinulle jotain viestiä, olin jo aluksi laittamassa facebookissa, mutta onneksi tämä blogi on, niin en tule ihan iholle laittamaan viestiä :D

    Mutta niin, voi että jos sinun luokse pääsisin ja saisin halauksen antaa (vaikka se pelottavalta kuullostaakin anonyymin suusta :D) olisin niiiiin onnellinen tytöntyllerö, toivon että tämän blogin avulla minäkin saisin poveria tähän hieman synkähtävään syksyyn. Sinä todellakin olet minulle esikuva, älä ikinä luovu tuosta asenteesta! :-) Luin postauksia, kiitos niistä hurjan paljon!

    Hyvää alkavaa viikkoa, kommentoin varmasti joskus uudestaankin! :)

    VastaaPoista
  27. Minusta Jassun koti on persoonallinen, valoisa kuin hänkin. Vaaleanpunaista ja pinkkiä paikoin, iloa. Kaukana Pientä pintaremonttia ohjelman harmaa skaalasta, näitä on nähty ihan tarpeeksi blogeissakin. Että nuori osaa tehdä muitakin ratkaisuja.

    VastaaPoista