torstai 25. heinäkuuta 2013

Jassu seikkailee, Tallinna

Teretulemast minu blogi! Vou, mun pitäisi todella olla jo nukkumassa, mutta en varmasti saisi vielä unta. Viimeöinen nukkumapaikkani ei taannut kovin makoisia yöunia ja huomenna lähden pariksi päiväksi Pipefestiin Himokselle, joten uni olisi juuri se mitä tartvitsisin.
Mutta ennen omaa sänkyä ajattelin kertoa teille muutaman kuvan avustuksella eilen yöllä alkaneesta kesäreissustani naapurimaahamme Viroon.


Tähän alkuun ihmettelen kyllä sitä, kuinka epämukava kaupunki Tallinna on pyörisläiselle. Mä en ainakaan törmännyt siellä moniinkaan helppokulkuisiin paikkoihin. Itseasiassa jossain vaiheessa eilistä Tallinnapäivää mä tokaisin seuralaiselleni Lauralle, että: "ei täällä oo mitään muuta hyvää mulle kun se, et teitä ylittäessä ei oo korkeita kynnyksiä". Heti tuon sanottuani vastaan tuli mulle liian korkea kynnys yksin kulkemiseen. Kiva :D

Oli kyseessä sitten uusi tai vanha rakennus, niin esteettömyyttä ei oltu huomioitu läheskään yhtä hyvin kuin meillä Suomessa (vaikka ei täälläkään aina hommat täysin toimi). Hyviä yrityksiä ja tyhjää parempia ramppeja oli kuitenkin onneksi osaan paikoista, mutta ei sellaisia joita yksin uskaltaisi ostoskassien kanssa kulkea. Invavessoja emme tainneet löytää mistään? Laivan terminaalia lukuunottamatta.


Lähdimme reissuun tiistai-keskiviikko välisenä yönä puoli neljä, sillä satamassa meidän piti olla viimeistään aamulla 7.00. Tallinnassa olimme joskus 9.30 kieppeillä ja päätimme suunnata heti ensimmäiseksi kiertämään muutamia vaatekauppoja. Halusin välttämättä Rotermannin "ostoskeskukseen", joka olikin sitten Rotermannin kortteli, jossa oli vain muutama pienoisen pettymyksen tuottanutta kauppaa. Jonkin aikaa kierreltyämme, myös Viru-keskukseen eksyttyämme, teimme muutamia ostoksia, söimme minilounaan ja lähdimme kohti Vanhaakaupunkia (ja sen mukulakiviä).


Vanhan kaupungin meininkiä ja rakennuksia katseltuamme aloimme valitsemaan sopivaa ravintolaa, jossa voisimme kuluttaa aikaa ihmisiä ihmetellen ja ruokaa nauttien. Päädyimme (ylikalliita ruokalistoja muualla luettuamme) suomalaisittain Pippurisäkin terassille ja väsymyksestä humaltuneena rätkätimme (joidenkin iloksi ja joidenkin ärsytykseksi) siinä lähes jokaiselle asialle muutaman tunnin ajan.


Loppupäivä Tallinnassa vierähti SuperAlkoa etsien, tavaroita raahaten ja terminaalissa hengaillen. Terminaalissa oleskellessamme väsymys tuntui kadonneen ja olo oli kuin olisi valvonut vuorokauden putkeen (jonka olimme jo lähes valvoneet hehheh). 
Laivamatka kesti muutaman tunnin ja saavuimme takaisin Helsinkiin puoli yhden aikaan yöllä. Autoon pakkauduttuamme lähdimme etsimään lähintä huoltoasemaa (jonka ohi ajoin kyllä taidokkaasti), sillä bensa oli lähes loppu. Huoltsikalla käytyämme päätimme ettemme aja yöllä Jyväskylään, vaan majoitumme kuin mitkäkin retkeläiset konsanaan - parkkipaikalle autoon. 
Siinä sitten Ikean parkkipaikalla vielä viideltä aamuyöllä kuuntelin kuinka Laura nukkui tyytyväisenä takapenkillä samalla kun lähestulkoon hävittäjien kaltaista ääntä pitävät KOLME ruohonleikkuriautoa pyöri meidän ympärillä. Metelistä huolimatta torkahtelin aina hyvän nukkuma-asennon löydettyäni kunnes rakas autoni aika-ajoin päätti huudattaa varashälytintä. Tuntien taistelujen jälkeen tajusin vihdoin kuinka autoni saa hiljennettyä ja nukahdin vihdoin itsekin. 
Kymmeneltä aamulla heräsimme (selät jumissa) ja ryntäsimme herkkuaamiaiselle Ikeaan. Kiersimme myös koko rakennuksen pikavauhtia ja nappasin muutaman elintärkeän ostoksen matkaani. 
Tänään yhdeltä päivällä olimme vihdoin valmiita ajamaan kotia kohti. Mutta ei..


Laura huomasi Heureka-kyltin ja hurautimme katsomaan jännittävää Body Worlds -näyttelyä. Oli muuten meidän molempien ensimmäinen kerta Heurekassa ja kyllä tykkäsimme. Oli todella mielenkiintoista nähdä miltä aivan oikeasti ihmisen sisällä näyttää, miltä kaikki elimet näyttävät (varsinkin ne, jotka multa opertoitiin) ja miten pienistä hermosäikeistä on kiinni se, etten voi enää koskaan kävellä. Niiiiin kiinnostavaa että!!
Päiväunetkin sain otettua Heurekan Planetaariossa, vai mikälie? Ah, siellä sai niin paljon paremman nukkuma-asennon kun mun autossa.. hups.
Iltapäivällä jatkoimme matkaa Jyväskylään ja mä ohjasin autoni suoraan Tikkakoskelle. Mutta nyt istun tässä, omassa kodissa ja ihmettelen kuinka hirveän paljon kello on sekä sitä, että kuinkahan sekavan ja oudon postauksen tästä nyt väsäsin.. Mun pitäisi pakata huomista festarireissua varten eikä fiilistellä huikeeta extempore-Tallinna-yöautossa-Heurekanihmettely-reissua.. Apua.

Sellainen loistava, väsynyt mutta hiukan erikoinen reissu naapuriimme oli mulla. Näitä lisää!
Nyt valmistaudun pelastamaan festarikansaa ja valvomaan jälleen itseni hermottomaan nauruhumalaan.
Kauniita unia ihanat.
xoxo, Jassu

19 kommenttia:

  1. Kökköä tuo Tallinna, mutta kiva että reissu onnistui muuten :)

    Itsellä samat olotilat, sillä olen myös lähdössä huomenna festareille, tosin Qstockiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä reissu onnistu esteellisyydestä huolimatta hyvin! Huhhuh toivottavasti meni hyvin festareilla =)

      Poista
  2. Näyttipä kivalle reissulle :)! "(Varsinkin ne, jotka multa opertoitiin)" toivottavasti ei haittaa että kysyn mut mitä sulta operoitiin ja onnettomuuden takiako ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii! Ei haittaa että kysyt. Oon joskus täällä kertonutkin kaikki vammat, jotka sain onnettomuudessa. Mutta siis esim. maksaa, haimaa, munuaisia ja aorttaa on operoitu.

      Poista
  3. Upeassa kunnossa sun iho! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina välillä se on. Ja nyt kesällä varsinkin jei!

      Poista
  4. Kiva postaushan tämä oli. :) Kuka toi Hannu tuolla blogin yläkulmassa on ton Minän alapuolella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva :) Hahh se on jäänyt näkyviin (tai en osaa muuttaa sitä eniselleen hups) mutta siis Hannu on indiedeysiltä.

      Poista
  5. Hah, eikä! Mä tulin tänään kotiin tallinna-heureka extempore reissulta :D outo olo :D

    VastaaPoista
  6. Heippa!
    Nyt se on tehty, luin nimittäin kahdessa päivässä koko blogisi kommentteineen :)
    Mieskin jo ihmetteli äkkinäistä "netti-innostustani" ja epäilikin mulla olevan 10 muutakin miestä :) Nooh, leikillään tietty.
    Mutta en voi muuta kuin toistaa monia muita lukijoitasi:olet aivan uskomaton nainen!!! <3

    Toivon sun aina säilyttävän ihanan ja ihailtavan ja äärettömän periksiantamattoman asenteesi elämään!
    Sait taas yhden lukijan lisää.
    -Nina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wou, on siinä ollut jonkinmoinen urakka! Ite en pysty lukemaan vanhoja postauksia.. tulee myötähäpeä omia juttuja kohtaan. Mutta toivottavasti oli ihan luettavaa tekstiä.
      Voi kiitos paljon sulle!!

      Poista
  7. Heti kun luin postauksen aiheen "Tallinna", ajattelin, että siellä ei voi olla helppoa kulkea pyörätuolin kanssa ja eihän siellä näköjään ollutkaan. Ikävää sinänsä, että ei ole panostettu yhtään esteettömyyteen, koska Tallinna on hirmu nätti kaupunki varsinkin kesällä ja turisteja varmasti käy (muitakin kun suomalaisia viinanhakureissuilla). Mukulakivillä on toimivien jalkojenkin kanssa välillä vaikea mennä jos on yhtään huonommat kengät jalassa. Mutta pääasia, että teillä oli kiva reissu esteettömyys ongelmista huolimatta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein veikattu! Juu mukulakivethän on hankalat ihan kävelevillekin (varsinkin korkkareilla..). Reissu oli mahtava :)

      Poista
  8. Kiitos Jassu blogistasi! Sun seikkailuja on ihana seurata. Musta on kiva lukea miten eläväinen ja positiivinen ihminen sä olet :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itselles kivasta kommentista :)

      Poista
  9. Mitä itse tekisit tuossa tilanteessa? Olisi kiinnostavaa tietää.

    http://www.vauva.fi/keskustelu/1635847/ketju/mita_mietit_kun_naet_down_lapsen_ja_olet_itse_sell

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota enpä osaa oikein vastata. Ensinnäkin jo se, että mulla olisi lapsi on niiiin kaukainen ajatus etten osaa mitenkään samaistua tuollaiseen tilanteeseen. Ja se että olisin abortoinut Downin lapsen? Ei en osaa vastata tähän yhtään mitään.

      Poista
  10. Pitkästä aikaa piti ihan tulla kommentoimaan... Ensinnäkin kiva kuulla, että autoilu on lähtenyt hyvin liikkeelle.
    Tallinna on kyllä syvältä liikuntarajoitteisten kannalta - varsinkin pyörätuolia käyttävien (ja sinne kun olisi niin helppoa ja edullista mennä pikalomalle). Varsinkin vanhaankaupunkiin on ihan turha lähteä kaatuilemaan, mikä on harmi. Ollaan me silti useampaan otteeseen käyty Tallinnassa päivän tai parin reissulla. Uusimmissa/isoimmissa hotelleissa on invahuoneita ja varmasti saa lainata vessaakin tarvittaessa (sama muuten toimii useissa muissakin kaupungeissa eli lähes kaikissa paitsi Jenkeissä, missä on invavessoja hyvin tarjolla muutenkin). Yhtenä kesänä käytiin jopa Ollesummer-festareilla ja ainakin osa busseista on matalalattiaisia eli pääsee vähän kauemmaksikin. :)
    Pietari ja Moskova onkin sitten ihan omaa luokkaansa. Jos Tallinnassa on korkeita katukivetyksiä, niin Venäjällä ne on ihan omaa luokkaansa. Terveilläkin jaloilla saa ottaa valtavan harppauksen. Ihan käsittämätöntä. Sokos Hotel Palace Bridge on kyllä tosi hieno ja suht hyvin suunniteltu. Sapsan-luotijunalla pääsee esteettömästi Pietarista Moskovaan, mutta molemmissa kaupungeissa kulkeminen vaatii apuvoimia ja luovuutta. :) Melkoinen kokemus silti. Eipä siellä katukuvassa juuri näe vammaisia. Yksi paikallinen rouva luuli meitä kerjäläisiksi, kun istahdettiin kerran johonkin kadunkulmaan lukemaan karttaa... hehe.
    Kuten sanoit, ei Suomessakaan kaikki todellakaan ole täydellistä, mutta reissaaminen kyllä auttaa huomaamaan, että täällä asiat on sentään hieman paremmin. Juuri uutisissa yhtenä päivänä sanottiin, että Venäjällä ei välttämättä pääsee edes sairaalaan pyörätuolilla.

    VastaaPoista