maanantai 23. syyskuuta 2013

pyöriksellä portaissa

Vihdoin vuorossa ehkä tällä hetkellä kysytyin postaus. Postaus, joka oli helppo toteuttaa, mutta jonka toteuttamiseen mulla on mennyt jostain kumman syystä aivan liian kauan aikaa. Viikonlopun Oulun reissulla (Jassu seikkailee -postausta luvassa lähipäivinä) heti ensimmäisten portaiden osuessa silmään, päätin toteuttaa sen.


Esimmäisenä avustaja tarraa kiinni työntökahvoista ja mä (kuka tahansa joka istuu siinä pyöriksessä) puolestani kelausvanteista. Seuraavana peruutus portaiden juurelle niin, että isot pyörät ovat kiinni alimmassa portaassa. Tässä vaiheessa avustaja seisoo siis jo seuraavalla tasolla ja alkaa pyöriksen kallistus, jotta vain isot renkaat osuvat maahan ja mulla on tukeva asento takakenossa.


Veto aina seuraavalle portaalle tapahtuu avustajan ja mun yhteisvoimin. Avustaja pitää yllä kokoajan tuolin takakenoa (jotta en pääse horjahtamaan eteenpäin) ja mä autan nousua työntämällä kelausvanteista (ylöspäin mentäessä kelausvanteita työnnän loogisestikin taaksepäin). Näin kulkeminen sujuu kevyemmin avustajalle. Avustajan veto ja mun työntö tapahtuu siis samanaikaisesti.


Kulku jatkuu joka portaalla samalla kaavalla; isot renkaat osuvat seuraavan portaan reunaan ja yhtäaikainen veto- ja työntöliike kulman yli. Missään välissä ei saa päästää keulinta-asentoa laskemaan.


Tärkeää on muistaa rauhallisuus ja molempien henkilöiden yhtäaikaisuus. Avustajan on myös tietenkin muistettava astua pyöriksen liikkuessa aina seuraavalla (tai sitäseuraavalle?) portaalle.


Mitä loivemmat portaat ovat, sitä helpompi niissä on kulkea näin. Jyrkät-, kapeat- ja kierreportaat ovat nimittäin jo paljon haasteellisimpia. Suosittelisin muuten jättämään laukut ja reput pois portaissa kulun ajaksi pyöriksen selkänojalta. Ne jäävät nimittäin inhottavasti avustajan jalkoihin ja jalkojen paikkaa on haettava jostain muualta kuin suoraan tuolin alta.


Kulku alaspäin on lähes samanlainen. Siinä vain liikkeet tapahtuvat eri suuntaan ja pyöriksen kallistamisen tärkeys korostuu. On nimittäin pelottavaa (ja vatsalihaksia koettelevaa) tulla alas portaita pystyasennossa (tai edes lähes pystyasennossa).

Jos kulkeminen portaissa yhden avustajan kanssa tuntuu hankalalta tai raskaalta avustajalle, voi toinen avustaja auttaa etupuolelta keventämällä. Tällöin toinen avustaja ottaa kiinni pyöriksen rungosta (jalkaosan etuputkista). Mutta ei missään nimessä renkaista. Isojen renkaiden on kuljettava porrasta pitkin kahden avustajankin kanssa, jos homman tahtoo pitää mahdollisimman kevyenä.

Jäikö teille kysyttävää? Oliko ohjeet pyöriksellä portaissa ymmärrettävät? Kommentoikaa taas ihanat.

xoxo, Jassu

28 kommenttia:

  1. Ei oo mitään kysyttävää, mutta ootan innolla Oulu postausta. :)

    -M, Oululainen lukijasi-

    VastaaPoista
  2. Voiks portaita tulla alas vaarinpain? Vai onko se mahdotonta.. siis etta selka edella..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on vaikeaa, sillä siinä eturenkaat tökkäävät aina ylempänä olevaan portaaseen. Yhden portaan pääsee hyvin takaperinkin.

      Poista
  3. Auauauuuu, olipa kätevää. Mä työskentelen henkkarina ja välillä kiroan esteettömyysjuttuja (jotka tosin alkavat olla aika hyvät täällä, mutteivat täydelliset), joten ens kerralla kun liuskaa ei löydy niin kokeillaankin tätä! Jihuu.

    - Irini

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kätevää on! Kannattaa siis kokeilla :)

      Poista
  4. Kiva postaus ja kuinka meille käveleville tuokin asia on itsestäänselvyys. Pitäisi muistaa kiitollisuus, että on kaksi tervettä jalkaa. Olet ihanan positiivinen ja kotisi sisustus on kaunis.

    VastaaPoista
  5. super hyvä fiilis sun postauksissa!! hyvää syksyn jatkoa :)

    VastaaPoista
  6. Hyvä postaus. Kiitos tästä. Valaisi taas arkeasi mukavasti. Kuinka paljon muuten tuota täytyy avustajan kanssa harjoitella, ennenkuin onnistuu hyvin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sulle. Eipä oikeastaan ollenkaan oo tarvinnut kenenkään kanssa harjoitella. Oikeastaan kaikki mun kaverit osaavat auttaa mua portaissa!

      Poista
    2. Hölmö jatkokysymys: kun tulette alaspäin, sinä siis tulet kasvot edellä alas ja jarrutat renkaita vai miten?

      Poista
  7. tosi kiva oli tää postaus !! tykkäsin todella paljon!! http://dreamrememberlive.blogspot.fi/ käy kurkkaamassa !! laitoin sun blogin mun suosikki blogeihin jos ei vaan haittaa ? ! :)

    VastaaPoista
  8. Olipa kiva postaus. Ehkä sitä voi korostaa, että avustajaan on pystyttävä luottamaan. Että lumessa ja sohjossa on kiemuransa. Että tuolissa ei ole se turvallisin olotila. Ainakin itseäni raivostuttaa, kun avustaja tunaroi pyöriksen auton kylkeen, että oho osuu taksin kylkeen. Paskat siinä siitä välittää, vaan itsestään. Ett avustajan hommat sujuisi paremmin, jos ei olisi kummankin laukut riesana. Tasaisella maalla kuitenkin itse hallitsee tilanteet. Mutta tosi kiva juttu kuvineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, totta, onhan avustajaan luotettava. Yleensä kyllä oon tainnut luottaakin (avustaja on aina ollut joku kaveri tai perheenjäsen, joten tunnen kaikki jotka mua portaissa kuljettaa). Mua ei kukaan saa kyllä työnnellä muualla kuin portaissa tai todella jyrkissä mäissä, joten en tiedä noita muita tilanteita. En pystyis istumaan jonkun työnnettävänä. Enhän mä kävellessänikään halunnut kenenkään ohjaavan reittejäni. Mutta siis yritän sanoa, että en ihan ymmärrä tuota avustajan tunarointia tai laukkujuttua.. sillä ei mulla ole avustajaa työntämässä koskaan.
      Kiitos kommentista :)

      Poista
  9. Hei, kävit Oulussa! Kiva kun kävit täällä. Nyt on tulleet tosi viileet kelit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva käydä! Ja juu, yhtäkkiä tuli todella kylmä. Hrrr

      Poista
  10. Toive postaus:

    Voisitko kirjoittaa siitä millasia negatiivisia vastoinkäymisiä olet joutunut kokemaan vammaisena? Niinkuin omassa elämässä, julkisissa paikoissa ja netissä (blogissa)?

    Olisi hirmu avartavaa tietää miten ihmiset jotka eivät suvaitse vammaisuutta ilmentävät ajatusmaailmansa ja miten he näyttävät sen. Olishan se toki kiva tietää myös miksi vihata vammaisuutta, mutta sitä tuskin saa selville ellei kysy suoraan. Voisitko tehdä niin?

    Tuli tällanen asia mieleen... Heh, outoo mut jotenkin aloin miettii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvä idea. Tuollainen postaus vois nostattaa aikalailla keskustelua.. Mutta mulla ei ole negatiivisia kokemuksia missään muualla kuin täällä blogissa "vammaisena" olemisesta :D Pistän todellakin harkintaan kyllä ideas.. todella hyvä ja puhutteleva. Kiitos paljon tästä. Voi vitsit nyt pää raksuttamaan! Mullahan meni tää kommenttikin ihan sekavaks kun aloin miettimään miten tän toteuttaisin.

      Poista
  11. Tuttuja maisemia kotikaupungista. Määki jään odottelemaan postausta Oulusta,innolla:))

    VastaaPoista
  12. Ajatteletko koskaan hirtehisesti, että kengät eivät kulu entiseen malliin? Olet ajan mittaan kuin Imelda Marcos kenkäparineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi mutta mä en tiedä mitä tarkoittaa hitehisesti..? Ja kuka Imelda Marcos? Ehkäpä googletan nämä asiat niin voin vastata..

      Poista
    2. Hahaa! Kiitos googlen, ymmärrän nyt kysymyksesi. Kyllä, ajattelen tietenkin etteivät kengät kulu entiseen malliin. Sillä eihän ne kulu todellakaan yhtä nopeasti kuin ennen. Ja luultavasti mullakin on joskus kaapin perukoilla 3000 kenkäparia ;) Ellen tee niin kuin nyt, myy niitä aika-ajoin eteenpäin :D

      Poista
    3. Hyvin selvitit kysymyksen. Äiskäsi olisi osannut auttaa myös;)

      Poista