maanantai 7. tammikuuta 2013

Jassu seikkailee, Helsinki

Mun mielestä noi Jassu seikkailee -otsikoitten "osa 1" ynnä muut sellaset on ihan typeriä, joten en laita enää mitään osia. Yksinkertaisempi on parempi. Ainakin mun mielestä.

Mutta niin, kuten otsikkokin kertoo, mä kävin viime viikolla päivävisiitillä ihanassa pääkaupungissamme Helsingissä. Rosan kanssa halusimme jonnekin kivaan paikkaan alennusmyynteihin ja muutenkin seikkailemaan. Päädyimme sitten tosiaan ajelemaan junalla kohti Helsinkiä. Keskiviikkoaamuna istuimme tyytyväisinä junassa.
Junalla kulkeminen on muuten helppoa pyöriksellä. Avustajan lipun hankkiminen on ehkä vaikeinta koko hommassa (jos liput hankkii etukäteen netistä, muuten ei vaikeuksia). Joissain junissa sisään pääsee pienellä hissillä, mutta useimmissa junissa joissa mä olen kulkenut niin sisään mennään ihan samasta ovesta kuin muutkin. Oven ja tasanteen väliin tulee luiska, ettei väliin jää renkaan menevää koloa. Ja kaikenlisäksi konduktöörit (?) auttavat tarvittaessa junaan sisäänmenossa. Mutta vissiinkään aivan kaikkiin juniin ei pääse pyöriksellä, joten ennen junaan lähtöä kannattaa tarkistaa esimerkiksi netistä, onko junassa pyöripaikkoja.


Helsingissä suuntasimme ensimmäisenä Forumiin Picnickiin syömään. Ja jo heti jonottaessamme huomasimme suuren käyttäytymiseron helsinkiläisten ja jyväskyläläisten välillä. Hah, aina se on aluksi järkytys vaikka kuinka usein olisi Helsingissä käynyt. Käytöserolla tarkoitan nyt lähinnä asiakaspalvelua. Pienessä kaupungissa, Jyväskylässä, (ainakin yleensä) asiakas on tärkeä ja palvelualan henkilöt ovat ystävällisiä sekä toimivat ripeästi auttaakseen asiakkaita. Helsingissä huomasi kuinka jokainen asiakas oli vain joku, jolla ei nyt ole oikeastaan väliä. Kunhan työt saa äkkiä hoidettua.
Mutta kun siirryimmekin etsimään alennuslöytöjä pienemmistä merkkikaupoista (Louis Vuitton, Guess, jne.) palvelu muuttui kyllä aivan täysin. Meitä kohdeltiin kuin mitäkin kuninkaallisia. Meille tuli ihan tärkeä olo kun meitä Teititeltiin! Vaikka palvelu näissä kyseisissä liikkeissä oli loistavaa, niin miinuksena täytyy sanoa, ettei esteettömyys ollut kyllä useimmissa kohdallaan. Yleensä jo sisälle meno ei olisi ilman avustajaa, suurten kynnysten vuoksi, onnistunut. Jopa sisällä näissä liikkeissä saattoi olla portaita, eikä mitään hissejä tai liuskoja, joten en päässyt katselemaan kaikkea vaikka olisin ehkä halunnut. Erityiskiitos täytyy kyllä sanoa Karen Millenin henkilökunnalle, jotka niin kamalasti pahoittelivat jokainen vuorollaan kun en päässyt pyöriksen kanssa edes kassalle. Onneksi ystävättäreni Rosa kuitenkin onnistui maksamaan kortillani.


Me ei kuitenkaan koko päivää vietetty vaatekauppoja kierrelen. Helsinki on sen verran ihana, että olisi ihan typerää ollut jos me ei oltaisi käyty kiertelemässä ulkonakin. Luntakin oli sen verran vähän ja harvoissa paikoissa, joissa me siis kiersimme, että jopa mun oli suhtellisen helppo liikkua pitkin katuja. Helsingissä suurin hidaste, ei todellakaan este, on mukulakivet. Niitä tuntuu aina olevan lähes jokapaikassa ja tuolilla mukulakivilla kulkeminen on aika hidasta. Mutta sehän nyt ei haitannut meidän menoa. Toinen asia, joka voi olla jollekin pyörisläiselle hankalampaa, on raitiovaunukiskot. Niiden ylittäminen oli aivan ensimmäisiä asioita, joita mä opin Synapsiassa ollessani. Joten niiden kanssa mulla ei ainakaan ole mitään ongelmia. Jes.
Kävimme siis ihastelemassa merta ja kojuja satamassa (tai torilla..) ja pitihän nyt isolle kirkollekin (haha) päästä käymään. Oli niin kiva keli tuona päivänä, että ulkona olisi viihtynyt kauemminkin.


Illemmalla ennen lähtöä meidän oli tarkoitus mennä syömään johonkin ravintolaan. Ja emmehän me hölmöinä tietenkään olleet etukäteen miettineet minne mennä syömään. Joka nurkan takana oli joku sushi-baari, ja iuh ei kiitos meille. Me kävelimme ja kelailimme pitkin katuja etsien meille sopivaa, kohtuuhintaista ei-sushi-ravintolaa, ja lopulta alkoi tulla kiire. Päädyimme Kamppiin ja päätimme hakea vain patongit matkaeväiksi. Kampissa pääsin verestämään Synpasia -muistoja sillä menimme yhden liukuhihnan (ää, mikä se on?). Hah, ei aivan yhtä jännittävää kuin liukuportaissa kulku mutta erilaista kuin normaalilla hissillä kulkeminen. Ainiin, ja otin yhdestä vessasta kuvan teille. Katsokaas alla olevaa vessakuvaa. Ylettyisikö kukaan pöntöltä vessapaperiin tai roskikselle?


Kivan päivän jälkeen meidän kuitenkin täytyi palata takaisin Jyväskylään. Junamatka meni jälleen mukavasti ja muutamien tuntien istuskelun jälkeen olimmekin puolenyön aikaan kotona.
Voi että mä pidän ihan kamalasti Helsingistä! Varsinkin kun vietin 2011 kesäni lähes kokonaan siellä, paikka tuntuu jo turvalliselta ja tutulta. Vietin muuten puolet 2010 kesästänikin Helsingin lähistöllä, asustelin siskon perheen luona kesähommissa.


Että sellainen seikkailu tällä kertaa. Minnehän mä eksyn seuraavaksi..?
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
xoxo, Jassu

23 kommenttia:

  1. ostitko jotain vuittonilta? alennusmyyntejä sieltä on ainakin turha etsiä, niitä kun ei ole siellä koskaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti ei IHAN ollu varaa sieltä ostella. Nyt alkaa pitkäpitkä säästökuuri :D

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Sähän voisit tehdä Jassu seikkailee ulkomailla Uuraisilla ;)
    -M-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sori! Mä häröilin tuon ylemmän tohon..

      Poista
    2. Ihmettelinki et mitähä kamalaa Pete on kirjotellu ku on poistanukki sen :D Nonii siinä oliski ideaa! Hihii.

      Poista
  4. hei olis kiva jos tekisit postauksen tai jotai sieltä sun kotipaikasta (???), tikkakoskelta siis :D vaikka se varmaan on aivan sikapieni paikka mut jotain sun lempipaikkoja sieltä olis kiva nähä :) muutamat kaverit asuu siel nii haluaisin nähä millasta siellä on ennenku tuun käymään haha! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea, voisin jonkinlaisen jutun sieltä kehitellä. Mutta mulla ei oo oikein mitään hajua koko Tikkakoskesta. Vaikka asuin siellä, mitä nyt jotain viis vuotta.. mutten tuntenu ketään, koska en käyny siellä mitään koulua. Sen verran tiiän mitä oon muilta perheenjäseniltä kuullu ja mitä oon lenkillä nähnyt :D Hahh, mutta ei hullumpi idea!

      Poista
  5. Viimeksi kun itse kävin Helsingissä niin yllätyin myös helsinkiläisestä asiakaspalvelusta, mutta päinvastoin kuin sinä. Tuntui että kaikkialla sai jopa epäilyttävän mukavaa palvelua. Ehkä mulla sitten vain kävi todella hyvä tuuri, tai sitten täällä Tampereella vasta nyreitä ollaankin. :)

    Ja sullahan jäi nyt tärkein kokonaan kertomatta, tuliko noilla kuvassa näkyvillä arvoilla voittoa? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, sulla on käynyt kyllä hyvä tuuri! No itseasiassa Tampereellakin oon kyllä välillä saanut aika nyreetä palvelua :D Jyväskylä on siispä edes jossain hyvä! Mun mielestä..

      Ja ei valitettavasti tullut voittoa! Yritettiin saada shoppailurahat arvoista, mutta ei..

      Poista
  6. Mulla ois tällänen kysymys anteeksi jos tää tuo ikävät muistosi mieliin,mutta kun olen itse kerran joutunut töissä sen eteen niin päätin kysästä.Kerran piti kertoa kolarissa olleille lapsille heidän äitinsä kuolleen isän ollessa vielä tajuttomana.Lapset olivat selvinneet vähin kolhuin joten se ei ollut esteenä kut sulla kun olit tajuttomana pitkään ja senkin jälkeen heikossa kunnossa.Eli milloin sulle kerrottiin ystäväsi kuolemasta ja millainen se hetki oli,ketä oli läsnä siinä.Sun tapauksessa ymmärrän että kertominen ei edistä paranemista mutta sen lykkääminenkin on pahasta jos se tieto tuleekin yllättäen muuta kautta,no olipa selostus anteeksi vaan jos tää loukkasi sua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle kerrottiin vasta mun siirryttyä Oulun tehohoidosta Jyväskylään. Jyväskylässäkin olin jo hetken vissiin ehtinyt olla. Eli odotettiin, että mun elimistö oli edes jotenkin kunnossa, että kriittisin vaihe oli ohi.
      Paikalla kaverin kuolemasta oli kertomassa psykologi ja mun vanhemmat. En muista oliko muita. Se oli maailman kamalin hetki. Muhun ei oo koskaan sattunut niin paljon kuin sillon. Teki mieli luovuttaa. Huusin ja itkin. Äiti ja iskä osas sanoa jotain niin mahtavasti, että jossain vaiheessa sitten rauhotuin.
      Toivottavasti sait jotain selkoa vastauksesta :)

      Poista
    2. Hyvä ettet luovuttanut sillä jokaisella elämällä on tarkoituksensa,Jassu olet esimerkilläsi näyttänyt mitä tarkoittaa elämänilo.Olet säteilevä enkeli joka antaa voimia niin monelle ja tuo tähän maailmaan jotain hyvääkin,olet vaan niin ihana.

      Poista
    3. sain kylmiä väreitä kun kuvittelin tuon hetken, ja jos olisin ite joutunut samanlaiseen tilanteeseen. kyllä oot vahva tyttö!

      Poista
  7. Oliko Vuitton esteetön, katselin jouluna Espan liikkeitä Marimekkoa, Aarikkaa jne. Tuli kuva, että Vuitton saattoi olla ainoa, jonne pääsi. Entä ne kahvilat sisällä? Miten pyöris junassa, istuitko penkillä vai tuolissa, mihin se mahtuu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut esteetön! Sinne oli aika korkea kynnys sisään. Ja sisällä oli portaita muutamiin suuntiin, eli en päässyt kiertelemään kuin osan tuotteista siellä.
      Aarikkaan muistaakseni olis päässyt (en kyllä oo aivan varma) mutta Marimekkoonkin tosiaan meni portaat, niin en päässyt sinne. Kahviloihin ei ollut mitään esteitä siellä.
      Muutaman kerran oon istunut junanpenkillä mutta yleensä istn omassa pyöriksessä koko matkan. Ja tietyissä vaunuissa on varattu paikat pyöriksille. Kerran kyllä sain taistella hiukan paikastani lastenvaunumammojen kanssa :D Niille ei olisi ollut väliä vaikka en olisi päässyt matkaan, kunhan vaunut saivat hyvän paikan (vaikka siis lapsi ei ollut matkan aikana vaunuissa). Hah.

      Poista
    2. Kerro vielä tuosta junapaikasta, varataanko se jotenkin esim. paikkalipulla, onko tietyissä vainuissa, onko siinä kamulle tila jne? Ja miten nää mammat ja vaunut samassa tilassa? Huh. Miten pyöris kulkee kapealla käytävällä?

      Poista
    3. Netistä kun varaa (tai siis ostaa), niin aika alussa sitä varauksen tekoa on kohta, jossa valitaan muistaakseni erityistoive - eli valikosta pyörätuolipaikka. Tämän jälkeen taas jossain kohtaa varausta pääsee valitsemaan junasta mieleisen pyörispaikan. Niitä paikkoja on tosiaan vain joissain vainuissa. Yleensä ehkä yhdessä per. juna. Kaverille (avustajalle) täytyy varata sitten paikka heti oman lipun ostettua soittamalla vr:lle. Puhelussa kannattaa sanoa, että haluaa kaverin viereen, tai vastapäätä.
      Kuulostaa kamalan vaikealta, mutta kyllä nuo hommat tajuaa kun netissä ostaa sitä lippua. Mutta jos ehtii ja haluaa niin juna-aseman lippuluukultakin saa hyvin ostettua pyöris- sekä avustajalipun. Myös junan sisällä osto on mahdollinen.
      Ja hyvin pyöris kulkee käytävällä! Sillä ovelta pyörispaikalle ei ole edes pitkä matka. Olen kyllä kerran mennyt sinne jonnekin vaunun keskikohalle pyöriksen kanssa ja sinnekin mahduin menemään käytävää pitkin :)

      Poista
  8. Mää oon hoksannu ihan saman jutun Jyväskylässä asuvana ja Helsingissä silloin tällöin käyvänä :D Asiakaspalvelussa on todellakin eroa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, joku muukin on huomannut saman! Siinä siis todellakin on eroa :D

      Poista
  9. Satuin lukemaan tällaisen tutun tutun kirjoittaman artikkelin, mikä käsitteli esteettömyyttä. Ehkä kiinnostaa tai sitten ei, mutta ajattelin kuitenkin linkittää sen tähän. Siinä on myös kommentointimahdollisuus. http://www.nollapiste.net/lehti/2013/2/kynnyskysymys-ja-muita-hankalia-paikkoja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei tosi hyvä artikkeli! Luin samantien. Hyvin kirjoitettu, ja todellakin asiaa koko juttu. Kiitos.

      Poista