lauantai 5. tammikuuta 2013

lauantai, mun päivä

Mä en ole aikaisemmin kerennyt tekemään postausta mun viime viikon lauantaista. Nyt, hienosti tasan viikon myöhässä, saatte nähdä kuinka jännittävä ja päätä huimaava mun lauantai silloin olikaan.


Mun aamu alkoi pitkään nukkumalla ihanasti lämpöisen peiton alla. Heräilin jonkin aikaa kunnes innostuin nousemaan ja aloitin heti ensimmäisenä vessan siivouksen. Siivouksen lomassa pesin monta koneellista pyykkiä ja muistaakseni pyöräytin astianpesukoneenkin käyntiin. En tiedä mikä mielenhäiriö mulla tuona lauantaina oli, mutta taisinpa innostua imuroimaan lähes koko kämpän ja pyyhkimään pölyt. Vain lähes koko kämpän, sillä aina jossain vaiheessa imurointia mulla pettää hermot ja lopetan koko homman. Se on aivan kamalaa tuolin kanssa.
Tämän oudon siivousinnostuksen jälkeen vetäsin hiukan aamiaista nassuuni ja aloin kirjoittelemaan rpakkaukseen postausta mun joulusta. Raapusteltuani aikani kyseistä tekstiä (ja varmasti jotain erittäin mielenkiintoista naamakirjaan) mä taisin havahtua siihen, että kellohan on jo yllättävän paljon iltapäivällä ja mun täytyy kiirehtiä suihkuun. Suihkun jälkeen pääsin uusien rasvojeni testaukseen sekä naamani ehostamisen pariin.


Kun vihdoin olin saanut itseni valmiiksi, kaverini Rosa tuli hakemaan mut kyytinsä ja matkasimme Jyväskylän keskustaan. Tarkoituksenamme oli mennä suoraan syömään (mun uuteen lempiravintolaan) Soppabaariin. Mutta tuntemattoman tuhdissa humalassa olevan miehen takia emme päässeetkään aivan suoraan herkkuruokien pariin. Nimittäin tämä mies seurasi meitä ravintolaan emmekä saaneet häneltä rauhaa, joten päätimme häipyä hetkeksi Anttilaan saippuaostoksille. Mutta loppujenlopuksi pääsimme onneksi rauhassa syömään tähän aivan ihastuttavaan ja mukavan tunnelmalliseen Soppabaariin, johonka siis ihastuin vasta viime viikolla siellä ensimmäisen kerran käytyäni.


Ruokailun jälkeen keksimme jostain (nostalgisista?) syistä hiukan ajella ympäri Jyväskylää. Katselimme hienoja taloja ja niitä harvoja kauniita maisemia, joita löysimme. Nimesimme tämän ajelun "kauniiksi ajeluksi". Johtui ehkä kauniista taloista, kauniista musiikista, jota kuunneltiin ja tietenkin meistä itsestämme. Mun mielestä ehkä yks maailman ihanimmista asioista on ajella pimeässä autolla ja kuunnella musiikkia, hyvässä seurassa tietenkin. Ja turvallisen kuskin kanssa ennenkaikkea.


Illalla tulin kotiin katselemaan mun yhtä lempparileffaa, Pearl Harboria. Siinä nyyhkiessä miljoona kertaa nähdylle leffalle mun ilta taisikin sitten vierähtää.

Mun täytyy lisätä tähän loppuun yksi aivan ihana, mahtava, hieno kappale. Vaikka se soikin jatkuvalla toistolla vasta nyt, viikon liian myöhässä "mun päivään", niin haluan laittaa sen tähän. Onhan tänäänkin sentään lauantai. Kiitos Lauralle, että naapurit saavat kuunnella tätä nyt koko illan..

Ps. Mulla on pää täynnä ideoita tuleviin postauksiin! Voisin melkein jo heti huomenna tykittää niitä tulemaan, mutta ehkä en aivan hirveän tiheään tahtiin viitsi kaikkia ideoita toteuttaa. Toivottavasti en vain unohda näitä mitä mun mielessä pyörii nyt.

Ihanaa lauantai-iltaa
xoxo, Jassu

14 kommenttia:

  1. Pyörätuoli voi olla hidaste, mutta ei este :) Kuten viimeisimmästä postauksestasi saimme lukea.
    Mukavaa alkavaa vuotta sinulle!! :)

    VastaaPoista
  2. Siivousinnotukselle olis kyllä käyttöä. Ja voin vain kuvitella kuinka hanurista tuo tuolin kanssa imurointi on, mutta onneksi sulta edes löytyy sitä täältä puuttuvaa intoa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahh, joo ihan kamalaa se kyllä on. Tänäänkin jouduin siihen hommaan..

      Poista
  3. Hyvät postausideat kannattaa laittaa muistilapulle niin ei unohdu,kokemusta on vaikken nyt niin vanha vielä ole.Rohkeasti vaan kuvaamaan julkisillakin paikoilla kun sulla on aina niin hyviä kuvia,älä suotta ujostele.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu niin mä laitoinkin! Noo.. siihen täytyy vielä saada jotain rohkeutta, että kehtaan julkisilla paikoilla kuvailla :D

      Poista
  4. Kiva laukku sulla, mistä olet löytänyt? Julkisten paikkojen postauksia joo, ne olisi jees. Susta ja Jabiilista saisi olla enemmänkin kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ostin viime kesänä tuon repun Accessorizelta Ideaparkista :) Laitetaan harkintaan nuo toiveet.

      Poista
  5. Laittelin sulle sähköpostia, ootkohan saanu :)?

    VastaaPoista
  6. oon niiiiiin innostunu lukemaan tätä sun blogia :) sä vaikutat todella positiiviselta, ja kivalta ihmiseltä, ja muutenkin näit tekstejä on niin miellyttävä lukea. piristät tekstailläsi minun päivääni

    VastaaPoista
  7. hei jassu! en tiedä onko joku mahtanut jo kysyäkkin, mutta pohdiskelin tässä sitä, että jännittikö onnettomuuden jälkeen (kotiuduttuasi yms) autolla ajelu? ja entäs nykyään, jännittääkö olla kavereiden kyydissä onnettomuuden takia? mietin vain, kun siitähän olisi joillekkin voinut jäädä vaikka jonkinlainen kammo. kiitos ihanasta blogistasi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Ei, mua ei jännittänyt kyllä yhtään. Mun läheisiä ja lääkäreitä jännitti paljon enemmän mun puolesta eka ajelu. Asiaan varmaan vaikuttaa se, että mä en muista mitään meidän kolarista, joten en jännittänyt tai ole jännittänytkään autolla ajelua.
      Kiitos sulle kommentistas!

      Poista